Lahdesjärvi-Lakalaivan maisema- ja ympäristöselvitys - Tampereen ...
Lahdesjärvi-Lakalaivan maisema- ja ympäristöselvitys - Tampereen ...
Lahdesjärvi-Lakalaivan maisema- ja ympäristöselvitys - Tampereen ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
3. ELIÖSTÖ- JA BIOTOOPPISELVITYS<br />
37<br />
Kuva 14. Jalkasara on melko<br />
huomaamaton <strong>ja</strong> harvinainen<br />
lehtomaisten kankaitten<br />
laji, jonka esiintymisessä<br />
on keskittymä <strong>Tampereen</strong><br />
seudulla.<br />
4. Lehtolaikut Valkaman talon itäpuolella<br />
Valkaman talon itäpuolella olevat lehtolaikut<br />
si<strong>ja</strong>itsevat poikkeuksellisesti mäen laella <strong>ja</strong><br />
edustavat kuivaa lehtotyyppiä. Ne ovat lähinnä<br />
nuokkuhelmikkä-linnunherne-/ sinivuokko-lillukkatyyppiä.<br />
Kaakkoisella laikulla kasvaa huomiota<br />
herättävän runsaana mäkilehtolustetta <strong>ja</strong><br />
luoteisella runsaana mustakonnanmar<strong>ja</strong>a. Kohteet<br />
ovat harvan, järeän mäntymetsän katveessa,<br />
valoisia <strong>ja</strong> avaria, vaikka alispuustona kasvaakin<br />
pihla<strong>ja</strong>a <strong>ja</strong> harmaaleppää (Alnus incana). Laikut<br />
eivät metsänsä puolesta täytä metsälain kriteerejä<br />
luonnontilaisen kaltaisista kohteista.<br />
5. Valkaman <strong>ja</strong> Leppäsen välisen rantavyöhykkeen<br />
lehtolaikut<br />
Jyrkällä rantarinteellä si<strong>ja</strong>itsevat lehtolaikut<br />
ovat biotoopiltaan samaa lehto-orvokki-imikkä-tyyppiä<br />
kuin aiemmin esitelty ”mahdollinen<br />
luonnonsuojelulain luontotyypin mukainen <strong>ja</strong>lopuumetsikkö”<br />
(nro1). Sen si<strong>ja</strong>an rinteellä ylempänä<br />
olevat laikut vaihettuvat nuokkuhelmikkä-linnunherne-tyyppiin.<br />
Näille lehtolaikuille<br />
on ominaista paikoin jopa runsaana esiintyvät<br />
lehmuskasvustot, joita kasvaa sekä puumaisina<br />
että pensasmaisina. Lehtolaikkujen kenttäkasvilajistoa<br />
ovat mm. mustakonnanmar<strong>ja</strong>, imikkä,<br />
lehto-orvokki <strong>ja</strong> kevätlehtoleinikki sekä muuta<br />
selvitysalueelle tyypillistä lehtolajistoa. Puusto<br />
on pääosin järeää kuusta, koivua, mäntyä, seassa<br />
puumaisia lehmuksia sekä nuorta pihla<strong>ja</strong>a,<br />
vaahteraa, harmaaleppää <strong>ja</strong> kuusialuskasvusto<strong>ja</strong>.<br />
Pensaskerroksessa kasvaa myös taikinamar<strong>ja</strong>a.<br />
Laikut ovat suurimmaksi osaksi mahdollisia<br />
metsäluonnon erityisen tärkeitä kohteita. Tästä<br />
poikkeuksena lounaisin laikku, jonka puustoa on<br />
käsitelty <strong>ja</strong> paikka on kulunut. Lounaisimmalla<br />
laikulla kasvaa muista poiketen rauhoitettua valkolehdokkia<br />
neljän yksilön turvin.<br />
6. Korpi-/ lehtonotko Valkamantien mutkassa<br />
Valkamantien mutkassa si<strong>ja</strong>itsee lehtokorpipainanne,<br />
jonka lehtipuuvaltainen puusto luo<br />
kohteesta varjoisan <strong>ja</strong> viihtyisän. Lisäksi sen<br />
lehtomainen kasvillisuus on melko rikas. Painanteen<br />
monipuolista puustoa ovat harvojen<br />
kuusten ohella haapa, pihla<strong>ja</strong>, harmaaleppä <strong>ja</strong><br />
vaahtera. Kohteella on myös maapuuta. Pensaskerroksen<br />
lajistoa ovat koiranheisi <strong>ja</strong> näsiä sekä<br />
kuivemmilla paikoilla viihtyvät tammi (Quercus<br />
robur), kata<strong>ja</strong> (Juniperus communis) <strong>ja</strong> taikinamar<strong>ja</strong>.<br />
Arvokkaimpaan kenttälajistoon kuuluvat<br />
mm. lehto-orvokki, imikkä, mustakonnanmar<strong>ja</strong>,<br />
lehtoleinikki <strong>ja</strong> kaiheorvokki. Laikun eteläreunalla<br />
aivan tien vierellä kasvoi rauhoitettu valkolehdokki.<br />
Muu kenttälajisto on selvitysalueen<br />
lehdoille tyypillistä. Poh<strong>ja</strong>kerrokseen kuuluvia<br />
sammalia ovat lehväsammalet, ruusukesammal<br />
(Rhodobryum roseum), metsäliekosammal <strong>ja</strong><br />
palmusammal (Climacium dendroides), mikä lajisto<br />
myös ilmentää ravinteisuutta. Korpipainanteen<br />
käenkaali-mesiangervotyypin kostea lehto<br />
vaihettuu reunamilla tuoreen lehdon lehto-orvokki-imikkä<br />
<strong>ja</strong> sinivuokko-käenkaali-metsäimarre-tyyppiin.<br />
Painanteen koillisreunalla on<br />
varpuspöllön (Glaucidium passerinum) pönttö.<br />
Kohde on luonnontilaisen kaltainen <strong>ja</strong> näin ollen<br />
mahdollinen metsäluonnon erityisen tärkeä<br />
elinympäristö.
Change language