Lahdesjärvi-Lakalaivan maisema- ja ympäristöselvitys - Tampereen ...
Lahdesjärvi-Lakalaivan maisema- ja ympäristöselvitys - Tampereen ...
Lahdesjärvi-Lakalaivan maisema- ja ympäristöselvitys - Tampereen ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
70<br />
5. JOHTOPÄÄTÖKSET<br />
maan-<br />
Johtopäätökset/<strong>maisema</strong>lliset<br />
käyttösuositukset<br />
Alueen maankäyttösuositusten perustan muodostavat<br />
luonnontalouden <strong>ja</strong> -toiminnan kannalta<br />
keskeisimpien alueiden rakentamattomuus,<br />
joka määrittelee viherverkkoa. Viherverkon tärkeimpiä<br />
osakokonaisuuksia ovat Särkijärven<br />
rannat <strong>ja</strong> Särkijärveen laskevat pienvedet (o<strong>ja</strong>- <strong>ja</strong><br />
puropainanteet) suo<strong>ja</strong>vyöhykkeineen / valumaalueineen,<br />
joihin myös liittyvät luonnonoloiltaan<br />
arvokkaimmat osakokonaisuudet. Näin ollen<br />
alueen maankäytön suunnittelussa on Särkijärven<br />
valuma-alueella tapahtuviin toimenpiteisiin<br />
kiinnitettävä erityistä huomiota. Tämä myös siksi,<br />
ettei Särkijärven veden laadussa eikä määrässä<br />
tapahtuisi oleellisia muutoksia. Särkijärven<br />
valuma-alueen säilyminen kokonaan viher- <strong>ja</strong><br />
virkistysalueena olisi Särkijärven veden laadun<br />
<strong>ja</strong> määrän turvaamiseksi myös perusteltua.<br />
Maankäyttösuosituskartassa on kuitenkin pyritty<br />
määrittelemään rakentamisen maksimimäärä,<br />
joka osittain kuitenkin sijoittuu Särkijärven<br />
valuma-alueelle. Valuma-alueelle sijoittuvaksi<br />
suunniteltu rakentaminen edellyttää toteutuessaan<br />
hulevesien hallintatoimia lehtojen <strong>ja</strong> vesistön<br />
tilaan kohdistuvien haitallisten vaikutusten<br />
ehkäisemiseksi. Rakentamisen kannalta tämä<br />
merkitsee sitä, että on varattava riittävästi vettä<br />
imeviä pinto<strong>ja</strong> sekä huolehdittava riittävistä suo<strong>ja</strong>vyöhykkeistä.<br />
Erityistä huomiota tulee kiinnittää<br />
kokonaisvesitalouden kannalta merkittäviin<br />
suoalueisiin, kosteikkoihin <strong>ja</strong> laskuojiin, jotka<br />
tulee säilyttää kasvullisina alueina.<br />
Särkijärvi itsessään on tärkein suojelukohde sekä<br />
kasvistollisten (esim. lapinvesitähti) että linnustollisten<br />
(esim. kuikka) arvojen johdosta. Särkijärven<br />
asemaa korostaa myös sen <strong>maisema</strong>llinen<br />
merkitys. Särkijärvi on syntynyt ruhjevyöhykkeeseen<br />
<strong>ja</strong> on näin ollen rannoiltaan jyrkkäpiirteinen<br />
<strong>ja</strong> paikoin kivikkoinen. Vesi on yleisluokitukseltaan<br />
erinomaista. Särkijärvi on yksi kantakaupungin<br />
tärkeimmistä virkistyskäyttövesistöistä.<br />
Se on melko kookas järvi (n. 148 ha), jolla on<br />
kokoonsa nähden varsin pieni valuma-alue (n.<br />
520 ha). Koska veden viipymä järvessä on suuri<br />
(n. 3,4 – 3,8 vuotta) eivät veteen mahdollisesti<br />
joutuvat epäpuhtaudet laimene nopeasti, mikä<br />
asettaa Särkijärven suo<strong>ja</strong>vyöhykkeelle <strong>ja</strong> hulevesien<br />
hallintatoimille suuria vaatimuksia.<br />
Särkijärven veden laadun <strong>ja</strong> määrän turvaamiseksi<br />
on järven rannat sekä valuma-alueiden<br />
metsää kasvavat lakialueet osoitettu <strong>maisema</strong>rakenteellisesti<br />
merkittäviksi viherverkon osiksi.<br />
Särkijärveen laskevat pienvedet lähteellisine alueineen<br />
sekä latvaosien vettä pidättävät <strong>ja</strong> veden<br />
valuntaa tasaavat turvemaat on myös osoitettu<br />
viherverkon osa-alueiksi. Näistä merkittävin on<br />
Leppäsen purolta Arvioon ulottuva alue (nro. 2<br />
liitteessä 5), joka on myös lehtoisuudessaan,<br />
kasvilajistoltaan <strong>ja</strong> avainbiotoopeiltaan erityisen<br />
merkittävä <strong>ja</strong> monipuolinen sekä ainakin<br />
osittain riippuvainen Leppäsen o<strong>ja</strong>n tuomasta<br />
kosteudesta. Luonnonolosuhteiltaan merkittävin<br />
alue sisältää myös Leppäsen puron <strong>ja</strong> Valkaman<br />
välille jäävän lehtolajiston suhteen varsin<br />
edustavan rantarinteen, jonka parasta antia on<br />
luontotyyppinsä mukaisesti luonnonsuojelulailla<br />
suojeltu <strong>ja</strong>lopuumetsikkö. Rantarinne on myös<br />
<strong>maisema</strong>llisesti tärkeä.<br />
Rakentamiseen tietyin rajoituksin soveltuviksi<br />
alueiksi on osoitettu kolme pienehköä aluetta,<br />
joista kaksi sijoittuu Leppäsen alueelle <strong>ja</strong> kolmas<br />
Vuoreksen puistotien varteen. Maankäyttö-<br />
<strong>ja</strong> rakentamisrajoituksia aiheuttavat mm.<br />
huono maapoh<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> myös merkittävät luonnonarvot.<br />
Näitä luonnonarvo<strong>ja</strong> ovat mm. lepakko<strong>ja</strong><br />
liito-oravaesiintymät sekä lehtovyöhykkeet<br />
merkittävine kasviesiintymisineen. Esim. Kuljun<br />
moottoritien <strong>ja</strong> Leppäsen asuntoalueen väliin<br />
jäävällä alueella, joka on maisemiltaan varsin tavanomainen,<br />
kasvaa monipuolista kasvilajistoa<br />
kuten esim. alueellisesti uhanalainen pussikämmekkä,<br />
jota ei selvitysalueelta ole muualta löytynyt.<br />
Asemakaavaa laadittaessa on merkittävät<br />
esiintymät <strong>ja</strong> biotoopit otettava riittävän edustavina<br />
<strong>ja</strong> mielekkäinä kokonaisuuksina huomioon.
Change language