Lahdesjärvi-Lakalaivan maisema- ja ympäristöselvitys - Tampereen ...
Lahdesjärvi-Lakalaivan maisema- ja ympäristöselvitys - Tampereen ...
Lahdesjärvi-Lakalaivan maisema- ja ympäristöselvitys - Tampereen ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
52<br />
3. ELIÖSTÖ- JA BIOTOOPPISELVITYS<br />
mikat ovat löytyneet Valkaman tienoon kosteikoilta.<br />
Korpisorsimo on ravinteikkaiden kasvupaikkojen<br />
indikaattori <strong>ja</strong> sitä tapaakin rehevissä korvissa<br />
<strong>ja</strong> puronvarsilla. Sen esiintymät <strong>Tampereen</strong><br />
seudulla alkavat olla läntisillä äärirajoillaan. Valtakunnallisesti<br />
sitä esiintyy jonkun verran akselilla<br />
Tampere-Kuopio <strong>ja</strong> muualla harvinaisempana<br />
aina Ka<strong>ja</strong>anin korkeudelle asti. Korpisorsimo<br />
kuuluu Suomen erityisvastuulajeihin.<br />
Mätässara on saanut nimensä siitä, että se kasvaa<br />
näyttävinä tiheinä mättäinä. Lajia kasvaa<br />
rehevissä korvissa, lettomaisilla soilla, lähteiköissä,<br />
purojen varsilla sekä myös pellon ojissa<br />
<strong>ja</strong> kosteilla niityillä. Mätässaran esiintyminen<br />
Suomessa on kaksi<strong>ja</strong>koinen; se on suorastaan<br />
yleinen Pohjois-Suomessa Ka<strong>ja</strong>anin korkeudelta<br />
asti, mutta toisella esiintymäalueella Lounais-<br />
Suomessa se on melko harvinainen. Näiden kahden<br />
esiintymäalueen välillä lajia tapaa vain sieltä<br />
täältä.<br />
Tämän ryhmän lisäksi varstasaraa kasvaa rehevien<br />
pikkujärvien <strong>ja</strong> -lampien rannoilla, ojissa <strong>ja</strong><br />
puron varsilla. Se on valtakunnallisesti harvinainen<br />
<strong>ja</strong> esiintyminen keskittyy Lounais- <strong>ja</strong> Etelä-<br />
Suomeen joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta<br />
Kuopion seudulle. Tampereella laji alkaa olla<br />
pohjoisimmillaan <strong>ja</strong> Lahdenperän esiintymä on<br />
tiettävästi <strong>Tampereen</strong> ainoa.<br />
Muista tähän kategoriaan kuuluvista lajeista<br />
mainittakoon isoalvejuuri <strong>ja</strong> kevätlinnunsilmä.<br />
Isoalvejuurta kasvaa lähes koko maassa <strong>ja</strong> etelässä<br />
se on jonkin verran yleisempi kuin kotkansiipi.<br />
Isoalvejuurta kasvaa selvitysalueella melko<br />
runsaasti siellä täällä. Kevätlinnunsilmä on keväällä<br />
huomiota herättävä kosteikkojen rikkoihin<br />
kuuluva laji, jota ei myöhemmin kesällä enää<br />
pysty havaitsemaan. Sen varsinaiset kukat ovat<br />
mitättömän kokoiset, mutta kukinnon alaiset<br />
ylälehdet loistavat kirkkaan keltaisina. Sen pääesiintymisaluetta<br />
ovat Etelä-Hämeen lehtokeskus<br />
<strong>ja</strong> Laatokan lehtokeskuksen rippeet Suomen<br />
puolella. Pääesiintymisalueiden ulkopuolella se<br />
on melko harvinainen <strong>ja</strong> sitä kasvaa joinakin yksittäisinä<br />
esiintymisalueina aina Kuopion korkeudelle.<br />
· Muut rehevät kosteikot (rantakosteikot,<br />
puronvarret, lähteet, lähteiköt <strong>ja</strong> tihkupinnat)<br />
Tähän biotooppiryhmään luokiteltu<strong>ja</strong> laje<strong>ja</strong> ovat<br />
kappaleessa ”Kosteat lehdot <strong>ja</strong> rehevät korvet”<br />
esitellyt , velholehti, lehtopalsami, lehtotähtimö,<br />
mätässara <strong>ja</strong> varstasara. Lisäksi muita reheville<br />
rantakosteikoille, puronvarsille <strong>ja</strong> lähteisille paikoille<br />
tyypillistä harvinaisemmanpuoleista lajistoa<br />
ovat o<strong>ja</strong>leinikki, lähdetähtimö <strong>ja</strong> purolitukka.<br />
Muun kasvillisuuden sekaan helposti häviävää<br />
o<strong>ja</strong>leinikkiä kasvaa monenlaisissa, vähänkin kosteutta<br />
sisältävissä biotoopeissa. Sen kasvuympäristöä<br />
ovat mm. o<strong>ja</strong>t, lammikot, rannat, lähteiköt,<br />
korvet, vesijätöt <strong>ja</strong> pellonreunat. Erityisesti<br />
se suosii savipoh<strong>ja</strong>ista kasvualustaa. O<strong>ja</strong>leinikki<br />
on yleinen Ahvenanmaalla <strong>ja</strong> Lounais-Suomessa,<br />
mutta jo Tampereella laji alkaa olla hieman<br />
harvinaisemman puoleinen. Sitä kasvaa kuitenkin<br />
harvinaisena siellä täällä aina Rovaniemen<br />
korkeudelle saakka. Selvitysalueella o<strong>ja</strong>leinikkiä<br />
esiintyy vain Lahdenkulon korpijuotissa <strong>ja</strong> eräällä<br />
korvella (kohde nro19).<br />
Lähdetähtimö on nimensä mukaan lähteisille<br />
biotoopeille tyypillinen laji, jota tapaa myös korvissa,<br />
ojissa <strong>ja</strong> metsäteillä. Lähdetähtimön kanta<br />
on kuitenkin pienenemässä mm. rakentamisen<br />
<strong>ja</strong> kosteikkojen vähenemisen myötä. Sitä esiintyy<br />
harvinaisemman puoleisesti lin<strong>ja</strong>n Kokkola-Imatra<br />
lounaispuolella, <strong>ja</strong> tämän koillispuolella<br />
siellä täällä aina Ka<strong>ja</strong>anin korkeudelle asti.<br />
Särkijärvi-Lahdesjärvellä lähdetähtimöä kasvaa<br />
Valkaman kosteikoissa.<br />
Purolitukka on eteläsuomalainen laji eikä sitä<br />
esiinny enää suunnilleen Kuopiota pohjoisempana.<br />
Etelässäkin se kasvaa huomattavasti harvemmassa<br />
kuin rantaluhtalitukka. Selvitysalueella<br />
purolitukan tunnetaan kasvavan vain Arvion<br />
lounaispuolella olevassa kosteikossa.<br />
· Lehtolouhikot <strong>ja</strong> – kalliot<br />
Selvitysalueen lehtomaisten louhikoiden <strong>ja</strong> kalliopengermien<br />
huomionarvoiseen lajistoon kuuluu<br />
haisukurjenpolvi. Tämän lisäksi lajia tapaa<br />
myös rantalehdoissa. Nimensä mukaan lajille<br />
tunnusomaista on voimakas, epämiellyttävä haju<br />
sitä käsiteltäessä. Ilmeisesti heikkona kilpaili<strong>ja</strong>na<br />
haisukurjenpolvi on erikoistunut kallioihin <strong>ja</strong><br />
louhikoihin, joilla se ei niin helposti jää muun<br />
kasvillisuuden tukahduttamaksi. Laji on yleinen<br />
Ahvenanmaalta Lounais-Suomeen <strong>ja</strong> etelärannikolle<br />
harvinaistuen jyrkästi tästä koilliseen siten,<br />
että lin<strong>ja</strong>n Vaasa-Parikkala koillispuolella sitä ei<br />
enää esiinny.<br />
Muuta mainittavan arvoista lehtomaisten kallioiden<br />
lajistoa selvityslueelta on mm. kalliokielo,<br />
kivikkoalvejuuri, kallioimarre (Polypodium vulgare)<br />
<strong>ja</strong> taikinamar<strong>ja</strong>.<br />
· Kedot, laidunalueet <strong>ja</strong> niityt (perinnebiotoopit)<br />
Tähän luokkaan kuuluvia laje<strong>ja</strong> ovat pussikämmekkä<br />
<strong>ja</strong> jossain määrin myös valkolehdokki. Ne<br />
on käsitelty kappaleessa ”Uhanalaiset <strong>ja</strong> rauhoi-
Change language