Lahdesjärvi-Lakalaivan maisema- ja ympäristöselvitys - Tampereen ...
Lahdesjärvi-Lakalaivan maisema- ja ympäristöselvitys - Tampereen ...
Lahdesjärvi-Lakalaivan maisema- ja ympäristöselvitys - Tampereen ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
3. ELIÖSTÖ- JA BIOTOOPPISELVITYS<br />
41<br />
nigrum). Korpi ei lukeudu metsälakikohteisiin.<br />
18. Rehevä korpi-/ lehtonotkelma rinteellä<br />
Varjoisassa notkossa kuusimetsän katveessa<br />
viettää rinnettä alas kapea rehevä korpijuotti,<br />
jonka lajisto <strong>ja</strong> vesisuhteet antavat viitteitä lähteisyydestä.<br />
Sen kasvilajistoon kuuluu muutamia<br />
harvinaisuuksia kuten kaiheorvokki, mätässara <strong>ja</strong><br />
lähdetähtimö. Kaiheorvokkia kasvoi noin puolen<br />
aarin alalla. Muutenkin kohteen lajisto on huomionarvoista<br />
<strong>ja</strong> lehtomaisuutta ilmentävää. Korvella<br />
kasvaa mm. lehtopähkämöä, syyläjuurta,<br />
suokelttoa, korpipaatsamaa, kevätlinnunsilmää,<br />
karhunputkea, lehtovirmajuurta sekä saniaisista<br />
metsäalvejuurta <strong>ja</strong> hiirenporrasta. Juotin reunamilla<br />
kasvaa imikkää, rauhoitettua valkolehdokkia,<br />
lehtokuusamaa, taikinamar<strong>ja</strong>a <strong>ja</strong> kivikkoalvejuurta.<br />
Kohde ei kuitenkaan täytä metsälain<br />
kriteerejä luonnontilaisen kaltaisesta kohteesta.<br />
Mainittakoon, että kohteella oli runsaasti hirvien<br />
jälkiä <strong>ja</strong> juotin aivan läntisimmässä päässä näytti<br />
si<strong>ja</strong>inneen hirvien levähdyspaikka.<br />
19. Lehtolaikku jyrkänteen alla<br />
Jyrkänteen alla olevassa notkelmassa, kuusimetsän<br />
katveessa oleva pienialainen lehtolaikku vaihettuu<br />
lännen suuntaan kostean lehdon <strong>ja</strong> lehtokorven<br />
kautta rehevähköön korpeen. Lehdon<br />
lajisto on Särkijärven alueelle tyypillisestä vaatimattomampaa.<br />
Kohteella kasvaa mustakonnanmar<strong>ja</strong>a,<br />
sinivuokkoa, käenkaalta, kevätlinnunhernettä,<br />
metsäimarretta, tesmaa <strong>ja</strong> lillukkaa.<br />
Laikku on tuoretta sinivuokko-käenkaali-metsäimarre-tyyppiä.<br />
Kuusen ohella alalla kasvaa<br />
haapaa <strong>ja</strong> isoa raitaa sekä korvelle päin mentäessä<br />
harmaaleppää. Lehtolaikulla <strong>ja</strong> korvella<br />
on lisäksi lahoavaa maapuuta. Kaiken kaikkiaan<br />
notkelman olemus on pienilmastoineen luonnontilaisen<br />
tuntuinen huolimatta puuston nuorehkosta<br />
iästä (noin 50 v.). Kohtalaisen metsän <strong>ja</strong><br />
luonnontilaisen olemuksen perusteella kohdetta<br />
voi pitää mahdollisena metsäluonnon erityisen<br />
tärkeänä elinympäristönä. Korpiosalla kasvaa lisäksi<br />
o<strong>ja</strong>- <strong>ja</strong> rönsyleinikkiä (Ranunculus repens)<br />
<strong>ja</strong> sammalista mm. metsäliekosammalta.<br />
20. Jäkälikkökalliot voimalin<strong>ja</strong>n reunalla<br />
Aivan voimalin<strong>ja</strong>n viereltä maasto nousee itään,<br />
kohti <strong>maisema</strong>llisesti hieno<strong>ja</strong> jäkälikkökallioita.<br />
Ne ovat va<strong>ja</strong>atuottoisia, kitukasvuista mäntyä<br />
kasvavia, luonnontilaisia mahdollisia metsäluonnon<br />
erityisen tärkeitä elinympäristöjä <strong>ja</strong><br />
metsälain kriteerit täyttäviä kohteita. Kalliot ovat<br />
viidessä osassa, joiden välissä kasvupaikkatyyppi<br />
vaihettuu kuivasta kankaasta tuoreeseen kankaaseen.<br />
Jäkäliköillä kasvaa nimensä mukaisesti<br />
poronjäkälää (Cladonia arbuscula, C. rangiferina<br />
<strong>ja</strong> C. stellaris), kanervaa (Calluna vulgaris) <strong>ja</strong> karvejäkälälaje<strong>ja</strong><br />
(Parmelia sp.) sekä metsälauhaa<br />
(Deschampsia flexuosa) <strong>ja</strong> puolukkaa (Vaccinium<br />
vitis-idaea). Tällaiset muusta metsäluonnosta<br />
poikkeavat ääriolosuhteet saattavat elättää mm.<br />
Kuva 16. Harvinainen kotkansiipi<br />
aloittamassa uutta<br />
kasvua keväällä. Ruskeat<br />
osat ovat edellisenä vuonna<br />
kehittyneitä itiölehtiä.