Lahdesjärvi-Lakalaivan maisema- ja ympäristöselvitys - Tampereen ...
Lahdesjärvi-Lakalaivan maisema- ja ympäristöselvitys - Tampereen ...
Lahdesjärvi-Lakalaivan maisema- ja ympäristöselvitys - Tampereen ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
38<br />
3. ELIÖSTÖ- JA BIOTOOPPISELVITYS<br />
7. Valkamantien rinteiden lehtolaikut<br />
Valkamantien mutkan, Leppäsen talon <strong>ja</strong> kaakkoisrinteen<br />
välisellä alueella on runsaasti lehtomaisuutta<br />
<strong>ja</strong> jopa lehdoksi luokiteltavaa aluetta.<br />
Ne ovat kuitenkin olleet lähivuosina/ -vuosikymmeninä<br />
metsänhoidollisten toimenpiteiden<br />
kohteena, jonka seurauksena puusto on nuorta,<br />
mutta paikoin melko monipuolista; nuorta<br />
pihla<strong>ja</strong>a, vaahteraa <strong>ja</strong> kuusta. Alueen metsille<br />
leimaa-antavaa on runsas lehmuksien määrä,<br />
joka suosiikin lämpimiä etelä-länsi-kaakkoisrinteitä.<br />
Ominaista on myös runsas lehtomainen<br />
kasvillisuus, joka vaihettuu kuivien lehtojen<br />
nuokkuhelmikkä-linnunherne-tyypistä tuoreen<br />
lehdon lehto-orvokki-imikkä-tyyppiin. Harvinaisinta<br />
lajistoa laikuilta ovat rauhoitettu valkolehdokki,<br />
mustakonnanmar<strong>ja</strong>, lehtomatara,<br />
haisukurjenpolvi, lehto-orvokki, imikkä, kaiheorvokki,<br />
lehtopähkämö <strong>ja</strong> näsiä. Muu lajisto on<br />
selvitysalueen lehdoille tyypillistä höystettynä<br />
vielä mm. lehtoarholla (Moehringia trinervia).<br />
Metsien käsittelyn <strong>ja</strong> paikoin kulumisen vuoksi<br />
laikut eivät ole luettavissa metsälakikohteisiin<br />
vaan kuuluvat ”muihin metsäluonnon arvokkaisiin<br />
elinympäristöihin”.<br />
8. Lehtolaikut Leppäsen asuntoalueen länsireunalla<br />
Leppäsen asuinalueelle menevän tien vierellä<br />
olevilla luonnontilaisen kaltaisilla lehtolaikuilla<br />
kasvaa erityisen komeita puumaisia lehmuksia<br />
17 kpl. Lisäksi lehmusta on pensasmaisena.<br />
Muuta puustoa ovat mm. kuusi, koivu <strong>ja</strong> pihla<strong>ja</strong>.<br />
Kohteilla kasvaa runsaasti mäkilehtolustetta <strong>ja</strong><br />
arvokkaimpana lajina harvinaista kaiheorvokkia.<br />
Luonnontilaisen kaltaisina laikut ovat mahdollisia<br />
metsäluonnon erityisen tärkeitä elinympäristöjä.<br />
9. Lehtolaikku Leppäsen pellon eteläreunalla<br />
Pellon eteläreunalla olevan kohteen puustoa on<br />
lähiaikoina raivattu eikä kohde siten täytä metsälain<br />
tunnusmerkkejä luonnontilaisesta kohteesta.<br />
Sillä kasvaa kuitenkin isokokoista koivua,<br />
raitaa, vaahteraa, pihla<strong>ja</strong>a <strong>ja</strong> harmaaleppää. Joka<br />
tapauksessa kohteella kasvaa monipuolinen lehtolajisto,<br />
johon kuuluvat mm. näsiä, mustakonnanmar<strong>ja</strong>,<br />
lehto-orvokki <strong>ja</strong> imikkä, sinivuokko,<br />
kevätlinnunherne, metsäimarre (Gymnocarpium<br />
dryopteris), mäkilehtoluste.<br />
Lehtolaikun pohjoispuolella entisen pellon reunalla<br />
on rakennettu lähde, joka ei näin ollen ole<br />
metsälakikohde. Jäljistä päätellen lähdettä käytetään<br />
edelleen talousvesilähteenä.<br />
10. Ruoho- heinäkorpi Leppäsen länsipuolella<br />
Lehtoalueiden keskellä si<strong>ja</strong>itsee rehevähkö runsaasti<br />
heinää kasvava vähäpuustoinen ruoho<strong>ja</strong><br />
heinäkorpi, joka viettää louhikon läpi koilliseen<br />
Leppäsen entisille pelloille. Notkon nuorta<br />
puustoa on harvennettu <strong>ja</strong> sen reunamilla ajettu<br />
moottoriajoneuvoilla, joten se ei ole luonnontilaisen<br />
kaltainen <strong>ja</strong> kuuluu luokkaan ”muu<br />
metsäluonnon arvokas elinympäristö”. Kohde<br />
voidaan kuitenkin luokitella kuuluvaksi muihin<br />
metsäluonnon arvokkaisiin elinympäristöihin.<br />
Harva puusto on pääasiassa hieskoivua <strong>ja</strong> harmaaleppää,<br />
joukossa myös kuusta <strong>ja</strong> raitaa. Sen<br />
kasvilajistoa ovat korpikaisla (Scirpus sylvatica),<br />
mesiangervo, o<strong>ja</strong>kellukka, karhunputki, suoohdake<br />
(Circium palustre), kultapiisku (Solidago<br />
virgaurea) <strong>ja</strong> saniaisista metsäalvejuuri (Dryopoteris<br />
carthusiana). Puolikulttuurilajeista kohteella<br />
kasvaa valkopeippiä (Lamium album). Koilliseen<br />
viettävällä louhikolla kasvaa hyvänä lehtojen indikaattorina<br />
pidettyä lehtomataraa <strong>ja</strong> louhikon<br />
reunamilla tuomen, korpipaatsaman, pihla<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong><br />
raidan ohella myös lehmusta.<br />
11. Lehtolaikut Leppäsen peltojen luoteispuolella<br />
Itään <strong>ja</strong> etelään viettävillä rinteillä olevat lehtolaikut<br />
ovat paikoin erittäin reheviä. Kohteet <strong>ja</strong>kautuvat<br />
kahteen osaan siten, että kiinteistöra<strong>ja</strong>n<br />
länsipuolella laikut eivät täytä metsälain kriteerejä<br />
nuorehkon puuston <strong>ja</strong> lahopuun puutteen<br />
vuoksi. Itäosilla olevien laikut ovat luonnontilaisen<br />
kaltaisia järeän vanhahkon puuston katveessa<br />
<strong>ja</strong> kuuluvat mahdollisiin metsäluonnon<br />
ertyisen tärkeisiin elinympäristöihin. Kuusen<br />
ohella sillä kasvaa isoa koivua <strong>ja</strong> raitaa. Rinteellä<br />
on myös jokunen lahopuu. Itäosan järeä kuusimetsä<br />
muodostaa pienilmastosta varjoisan, kostean<br />
<strong>ja</strong> viileähkön.<br />
Ei-metsälain mukaisella osalla puusto on nuorehkoa<br />
sekametsää, jossa kasvaa mäntyä, koivua<br />
<strong>ja</strong> kuusta. Metsä on kuitenkin kohtalaisen harvaa<br />
<strong>ja</strong> rinteen yleisilme on avara. Kohteen harvinaista<br />
kenttälajistoa edustavat lehtomatara, imikkä,<br />
lehtopähkämö, mäntykukka (Monotropa hypopitys),<br />
rauhoitettu valkolehdokki sekä alueellisesti<br />
uhanalainen pussikämmekkä (Coeloglossum viride).<br />
Alueen lehdoille tyypillisen lajiston lisäksi<br />
kohteella kasvaa mm. kivikkoalvejuurta <strong>ja</strong> kurjenkelloa<br />
(Campanula persicifolia). Paikoin mäkilehtoluste<br />
muodostaa lähes puhtaita kasvusto<strong>ja</strong>.<br />
Yläosiltaan lehto on kuivahkoa lähinnä nuokkuhelmikkä-linnunherne-sinivuokko-tyyppiä<br />
<strong>ja</strong><br />
alempana tuoretta sinivuokko-metsäimarre-käenkaali-tyyppiä<br />
tai paikoin imikkä-sinivuokko-
Change language