Lahdesjärvi-Lakalaivan maisema- ja ympäristöselvitys - Tampereen ...
Lahdesjärvi-Lakalaivan maisema- ja ympäristöselvitys - Tampereen ...
Lahdesjärvi-Lakalaivan maisema- ja ympäristöselvitys - Tampereen ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
4. MAISEMASELVITYS<br />
65<br />
<strong>ja</strong> Lahdesjärven itäpuolella viheralueyhteydet<br />
aina Hervannan itäpuolelle asti ovat <strong>maisema</strong>n<strong>ja</strong><br />
luonnonhoitoaluetta. Hervannan puolella on<br />
urheilupalveluiden alueita.<br />
4.3 Viherrakenne<br />
Hyvin suunnitellulla viheralueverkostolla voidaan<br />
tuoda alueen <strong>maisema</strong>elementit kaupunkikuvaan<br />
<strong>ja</strong> turvata kiinnostavimpien <strong>ja</strong> herkimpien<br />
paikkojen säilyminen <strong>ja</strong> virkistyskäyttö.<br />
Viheraluejärjestelmän tehtävänä on muodostaa<br />
<strong>ja</strong>tkuva, johdonmukainen viherverkosto, jossa<br />
on tarpeeksi vaihtelevuutta, sujuvia yhteyksiä <strong>ja</strong><br />
visuaalisesti hahmotettava runko.<br />
Alueellinen viheraluejärjestelmä<br />
Särkijärvi-Kaukajärven <strong>ja</strong> Suolijärvi-Hervantajärven<br />
murroslaaksot muodostavat länsi-, itä- sekä<br />
etelä-pohjois -suuntaiset vihervyöhykkeet. Ne<br />
ovat luonteeltaan luontopainotteisia virkistysalueita:<br />
selännemetsiä <strong>ja</strong> ranta-alueita, <strong>ja</strong> palvelevat<br />
sekä seudullisesti että lähivirkistysalueina <strong>ja</strong><br />
lisäksi toimivat ekokäytävinä. Alueet soveltuvat<br />
monipuoliseen virkistyskäyttöön <strong>ja</strong> rikastuttavat<br />
kaupunkiluontoa arvokkaine kasvillisuuskohteineen<br />
<strong>ja</strong> eläinlajistoineen. Kaupunkirakenteessa<br />
murroslaaksojen viheralueet näyttävät hyvin<br />
alueen luonnollisen maastonmuodon <strong>ja</strong> toimivat<br />
vastapainona rakennetuille asuinalueille. Särki-<br />
Rakennetut alueet <strong>ja</strong> viheryhteydet<br />
Rakennettujen alueiden erityyppiset suo<strong>ja</strong>vyöhykkeet<br />
kuuluvat osana viheraluekokonaisuuteen,<br />
vaikka eivät toimikaan virkistysalueena.<br />
Alueella on monin paikoin, erityisesti tienreunoilla,<br />
suo<strong>ja</strong>viheralueita. Mm. moottoritietä reunustavat<br />
vihreät, kasvulliset reunavyöhykkeet.<br />
Suo<strong>ja</strong>vyöhykkeet edistävät monin paikoin <strong>maisema</strong>rakenteen<br />
hahmottumista sekä selkiyttävät<br />
<strong>ja</strong> parantavat teollisuusalueiden <strong>ja</strong> asuinalueiden<br />
miljöötä. Niiden tehtävänä on vähentää <strong>ja</strong> poistaa<br />
ympäristöhaitto<strong>ja</strong>.<br />
Alueen viheryhteyksien kannalta merkittävänä<br />
haittana on moottoritie, joka toimii esteenä viheryhteyksien<br />
<strong>ja</strong>tkuvuudelle osayleiskaava-alueelta<br />
moottoritien länsipuolelle <strong>ja</strong> aina Pyhäjärven<br />
rannoille saakka. Alueelta puuttuu myös<br />
selkeä moottoritien suuntainen, etelästä pohjoiseen<br />
suuntautuva viheryhteys <strong>Tampereen</strong> keskustaan,<br />
harjulle <strong>ja</strong> aina Kaupin metsiin.<br />
Osayleiskaava-alueen rakennetussa ympäristössä<br />
ei ole kaupunkipuisto<strong>ja</strong>, sillä alue on väljää<br />
teollisuusaluetta. Teollisuusalueilla vihermassaa<br />
on melko vähän.<br />
Kartta 27. Kantakaupungin viherrakenne.
Change language