gradu.pdf, 155 kB - Helsinki.fi

11
2.2.3 Integraatiokokeiluja
Opetuksen eheyttämisestä on tehty useita kokeiluja sekä aineiden välillä että
vuosiluokkien välillä. Ensimmäinen kokeilu Suomessa tapahtui jo vuonna 1913. (Unkari
1992)
Oulun normaalikoulun opetuksessa eheyttämisperiaatetta kokeiltiin yhteistoiminnallisin
keinoin peruskoulun toisen luokan opetuksessa. Kokeilun lähtökohtina olivat
ensimmäisellä luokalla toimimattomiksi todettujen työskentelymuotojen parantaminen
siten, että kullakin oppilaalla olisi mahdollisuus edetä oman oppimistyylinsä mukaisesti,
itsenäisesti omasta työstään vastuuta ottaen, sekä opettajan oma tarve luoda itselleen ja
oppilailleen mielekäs ja toimiva työskentelymuoto. Kahden eri toisen luokan opetus ja
opetustilat yhdistettiin. Oppilaat saivat päätösvallan opiskelustaan. He valitsivat itse,
tietyin rajoin, mitä opiskelivat, missä järjestyksessä, kuinka paljon aikaa he käyttivät
tiettyyn tehtävään, miten laajasti he opiskelivat, kuinka opiskelivat (mm. työtavat,
lähteiden käyttö) ja minä aikana. Heidän vastuullaan oli työn suunnittelu siten, että työt
valmistuivat ja että muutkin oppivat (tuokioiden pitäminen). Työt suoritettiin ryhmissä,
pareittain tai yksilöllisesti. Opettajan työ oli ohjaavaa. Hän huolehti siitä, että
vuosiluokan oppimäärän perustavoitteet hallittiin. Työskentelyyn liittyi ohjauksen rinnalla
suoraa opetusta. Aamun tunteihin sijoitettiin 15-20 minuutin mittaisia opetustuokioita.
Ne olivat joko opettajan tai oppilasryhmän pitämiä ja sisälsivät oppilaiden töihin liittyvää
tietoa ja virikkeitä. Oppilaiden arvioinnissa huomioitiin myös kodin toiveet. Arviointi
sisälsi kolme osaa: oppilaan oma arviointi, opettajan arviointi sekä vanhempien arviointi.
Koetta oppilaille ei järjestetty, opettajan arviointi tapahtui jatkuvana seurantana luokassa.
Työtapa todettiin toimivaksi. Se oli sekä oppilaille että opettajalle mielekäs. Oppilaat
ottivat vastuun toimistaan ja saivat mahdollisuuden edetä omien tarpeidensa mukaisesti
keskittyen asioihin, jotka he kokivat mielenkiintoisiksi. (Luukka, Räisänen & Jurmu
1992)
Lisäksi on tehty tutkimuksia mm. tekstiilityön ja matematiikan integroinnista 7. luokan
kuntien opetussuunnitelmassa, peruskoulun kotitalousopetuksen integroinnista muihin
oppiaineisiin, matematiikan ja fysiikan integroinnista tekniseen työhön sekä taide- ja
taitoaineiden integroinnista yläasteella (luentomuistiinpanot).
2.2.4 Fysiikan ja liikunnan integraatio
2.2.4.1 Yleistä
Kurssimuotoista lukiota suunnitteleva fysiikan työryhmä kirjasi lyhyesti, mitä
mahdollisuuksia lukiossa on nojautua peruskoulun fysiikan opetukseen. Fysiikan ja
liikunnan osalta he totesivat: "Liikunta tarvitsee tietoja mekaniikasta. Peruskoulun
fysiikasta löytyy joitakin soveltuvia detaljeja: voimavektori, painopiste, tasapaino, liike,
keskeisvoima, hitausmomentti. Pahin puute on kuitenkin ettei peruskoulun fysiikan