gradu.pdf, 155 kB - Helsinki.fi

21
Vuorovaikutukset luokitellaan etävuorovaikutuksiksi ja kosketusvuorovaikutuksiksi.
Juoksijaan vaikuttavista vuorovaikutuksista gravitaatio on etävuorovaikutus.
Kosketusvuorovaikutuksia ovat pinnan tukivoima, väliaineen vastus ja kitka.
Liikerata on juoksijalle tärkeä. Ratajuoksussa se on 400 metrin standardirata, maastossa
erikseen määritelty, mikä tahansa reitti. Liikerataa voidaan havainnollisesti tarkastella
fysikaalisen kuvaajan avulla (paikka, aika) -koordinaatistossa. Rata ≡ paikka ajan
funktiona: x = x(t). Juoksijan rataa kontrolloidaan reitin merkitsemisellä ja juoksuradan
rataviivoilla. Juoksija on hyvin tietoinen ratakäyrästään, täten juostu matka pysyy
minimaalisena ja saavutetaan paras mahdollinen aika. Münchenin 10 000 m juoksussa
Lasse Virenin keskinopeus oli pienempi kuin toiseksi sijoittuneen, mutta hän voitti
juoksun. Hän juoksi kaiken kaikkiaan lyhyemmän matkan kuin toiseksi sijoittunut. Viren
juoksi ensimmäisen radan sisäreunaa pitkin, kun taas seuraava käytti osan matkasta radan
ulkoreunaa ja toista rataa. Radan leveys on 125 cm, sisäradalla yksi kierros on 114,40m,
toisella radalla kierroksen pituudeksi tulee 117,55 m. Kaiken kaikkiaan toiseksi
sijoittunut juoksi n. 50 m pidemmän matkan kuin Viren. (Saari 1979)
Juoksuradan suunta on tärkeä huomioida viestikapulan vaihdossa, jotta vaihto onnistuisi
sujuvasti. Jos juoksija poikkeaa hänelle määrätyltä reitiltä, tai esim. astuu lyhyissä
juoksuissa rataviivalle, suoritus hylätään.
Juoksija on hyvin tietoinen juoksunopeudestaan. Kilpailutilanteessa se pyritään
maksimoimaan, harjoituksessa pitämään harjoituksen vaatimusten mukaisena (kova,
reipas, löysä). Erilaiset nopeusharjoitukset ovat tärkeä osa juoksijan harjoittelua. Monet
harjoitukset tehdäänkin kello kädessä kontrolloiden tarkasti omaa nopeutta. Myös
hölkkääjät, jotka eivät pyri suorittamaan juoksua tietyllä nopeudella, laskevat usein
juoksunopeutensa. Optiminopeus on yksilöllinen juoksumatkasta ja juoksijan tasosta
riippuen. Pikajuoksumatkoilla nopeus on maksimaalinen ja suoritus lyhytkestoinen,
kestävyysmatkoilla nopeuden ja keston suhde on erilainen. Juoksijan nopeus ei ole sama
koko juoksusuorituksen ajan, joten yleensä tarkastellaan juoksijan keskinopeutta.
Juoksija ilmaiseen nopeutensa usein yksiköissä minuuttia/kilometri.
matka aika nopeus nopeus nopeus
(min/km) (m/s) (km/h)
100 m 9,84 1,64 10,16 36,59
400 m 43,29 1,80 9,24 33,33
1500 m 3.26,00 2,29 7,28 26,20
5000 m 12.39,36 2,53 6,58 23,72
10 000m 26.22,75 2,64 6,32 22,73
maraton 42,2 km 2.06.05 2,99 5,58 20,00
3000 m esteet 7.55,72 2,64 6,31 22,73
110 m aitajuoksu 12,91 1,96 8,52 30,61
400 m aitajuoksu 46,78 1,95 8,55 30,77
4 x 100 m viesti 37,40 1,56 10,70 38,46
4 x 400 m viesti 2.54,20 1,81 9,18 33,15
Taulukko 2. Miesten maailmanennätykset 1.4.1999, nopeudet ovat keskinopeuksia.
(Siukonen 1999)