gradu.pdf, 155 kB - Helsinki.fi
gradu.pdf, 155 kB - Helsinki.fi
gradu.pdf, 155 kB - Helsinki.fi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
23<br />
4.3.1.2 Käyräviivainen etenemisliike<br />
Aitajuoksijan hypätessä aidan yli on painopiste heittoliikkeessä. Vaikuttavat voimat ovat<br />
gravitaatio ja ilmanvastus. Painopisteen kulkema ratakäyrä on kaari, jolla on<br />
huippukohta, jossa vertikaalisuuntainen nopeus on nolla ja jossa tämä nopeus vaihtaa<br />
suuntaa. Hypyn korkeuteen ja kantamaan vaikuttavat lähtökulma ja askeleen<br />
ponnistusvoima. Juoksija pyrkii optimoimaan hypyn mahdollisimman lyhyeksi ja sopivan<br />
korkeaksi aidan ylityksen kannalta (Torm 1991).<br />
Juoksijan jalka liikkuu heittoliikkeen kaaren omaisesti. Sitä hallitaan sisäisten voimien<br />
avulla, se ei ole vapaassa heittoliikkeessä. Pikajuoksussa kaari on korkea ja lyhyt sekä<br />
taajuus suuri, näin saavutetaan suurempi nopeus. Kestävyysjuoksussa taloudellisinta on<br />
edetä matalilla ja pitkillä askelilla sekä edellistä pienemmällä taajuudella. Myös painopiste<br />
etenee heittoliikkeen tavoin. Se pysyy kuitenkin lähes samalla korkeudella koko<br />
suorituksen ajan.<br />
Juoksija etenee pitkin ympyrän kaarta kaksi kertaa ratakierroksen aikana. Hän on tällöin<br />
ympyräliikkeessä. Liikettä tarkastellaan kaarenpituuden avulla suoraviivaisen liikkeen<br />
tavoin. Juoksijan hetkellinen nopeus on radan tangentin suuntainen. Vaikka juoksijan<br />
ratanopeus pysyisi vakiona kaarretta juostaessa, sen suunta muuttuu koko ajan ja<br />
juoksijalla on kiihtyvyyttä. Normaalikiihtyvyys on kohtisuorassa etenemisliikettä vastaan,<br />
kohti radan kaarevuuskeskipistettä, ja muuttaa liikkeen rataa. Mitä jyrkempi kaarre on<br />
sitä suurempi on normaalikiihtyvyys. Normaalikiihtyvyyttä tutkitaan kulmanopeuden,<br />
keskuskulman ja kaarenpituuden avulla. Se pitää juoksijan radallaan. Kengän ja radan<br />
välinen lepokitka aiheuttaa normaalikiihtyvyyden. Nopeuden ollessa suuri ja kitkan pieni<br />
se ei enää riitä vaan juoksija suistuu radaltaan esim. jäällä. Kappaleen hitauden<br />
aiheuttama keskipakoisvoima pyrkii suistumaan juoksijan radaltaan.<br />
Tangenttikiihtyvyys muuttaa juoksijan nopeuden suuruutta.<br />
4.3.2 Dynamiikka<br />
4.3.2.1 Liikemäärä ja impulssi<br />
Kappaleen hitaudella tarkoitetaan kappaleen kykyä vastustaa liiketilan muutosta.<br />
(Lavonen & al 1995) Juoksija kokee sen selvimmin lähtiessään liikkeelle ja<br />
pysähtyessään. Keho pyrkii jatkamaan liiketilaansa: pysymään levossa tai liikkeessä.<br />
Lyhyillä juoksumatkoilla, joissa nopeus on maksimaalinen, liikkeelle lähtöä pyritään<br />
nopeuttamaan lähtötelineiden avulla. Näissä juoksijalle luodaan mahdollisimman hyvät<br />
ponnistusolosuhteet, jotta liiketilan muutos tapahtuisi mahdollisimman nopeasti. Juoksun<br />
päätyttyä pysähtyminen vaatii aina joitakin metrejä vapaata juoksurataa.<br />
Halliolosuhteissa, joissa tilaa on usein vähän, pikajuoksijat juoksevat päin pehmustettua<br />
seinää pysähtyäkseen. Kiihdytys, hidastus ja kääntyminen muuttavat liiketilaa vähemmän,<br />
mutta juoksija tuntee aina muutoksen elimistössään. Kappaleen hitausominaisuus tulee