02.11.2014 Views

gradu.pdf, 155 kB - Helsinki.fi

gradu.pdf, 155 kB - Helsinki.fi

gradu.pdf, 155 kB - Helsinki.fi

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

23<br />

4.3.1.2 Käyräviivainen etenemisliike<br />

Aitajuoksijan hypätessä aidan yli on painopiste heittoliikkeessä. Vaikuttavat voimat ovat<br />

gravitaatio ja ilmanvastus. Painopisteen kulkema ratakäyrä on kaari, jolla on<br />

huippukohta, jossa vertikaalisuuntainen nopeus on nolla ja jossa tämä nopeus vaihtaa<br />

suuntaa. Hypyn korkeuteen ja kantamaan vaikuttavat lähtökulma ja askeleen<br />

ponnistusvoima. Juoksija pyrkii optimoimaan hypyn mahdollisimman lyhyeksi ja sopivan<br />

korkeaksi aidan ylityksen kannalta (Torm 1991).<br />

Juoksijan jalka liikkuu heittoliikkeen kaaren omaisesti. Sitä hallitaan sisäisten voimien<br />

avulla, se ei ole vapaassa heittoliikkeessä. Pikajuoksussa kaari on korkea ja lyhyt sekä<br />

taajuus suuri, näin saavutetaan suurempi nopeus. Kestävyysjuoksussa taloudellisinta on<br />

edetä matalilla ja pitkillä askelilla sekä edellistä pienemmällä taajuudella. Myös painopiste<br />

etenee heittoliikkeen tavoin. Se pysyy kuitenkin lähes samalla korkeudella koko<br />

suorituksen ajan.<br />

Juoksija etenee pitkin ympyrän kaarta kaksi kertaa ratakierroksen aikana. Hän on tällöin<br />

ympyräliikkeessä. Liikettä tarkastellaan kaarenpituuden avulla suoraviivaisen liikkeen<br />

tavoin. Juoksijan hetkellinen nopeus on radan tangentin suuntainen. Vaikka juoksijan<br />

ratanopeus pysyisi vakiona kaarretta juostaessa, sen suunta muuttuu koko ajan ja<br />

juoksijalla on kiihtyvyyttä. Normaalikiihtyvyys on kohtisuorassa etenemisliikettä vastaan,<br />

kohti radan kaarevuuskeskipistettä, ja muuttaa liikkeen rataa. Mitä jyrkempi kaarre on<br />

sitä suurempi on normaalikiihtyvyys. Normaalikiihtyvyyttä tutkitaan kulmanopeuden,<br />

keskuskulman ja kaarenpituuden avulla. Se pitää juoksijan radallaan. Kengän ja radan<br />

välinen lepokitka aiheuttaa normaalikiihtyvyyden. Nopeuden ollessa suuri ja kitkan pieni<br />

se ei enää riitä vaan juoksija suistuu radaltaan esim. jäällä. Kappaleen hitauden<br />

aiheuttama keskipakoisvoima pyrkii suistumaan juoksijan radaltaan.<br />

Tangenttikiihtyvyys muuttaa juoksijan nopeuden suuruutta.<br />

4.3.2 Dynamiikka<br />

4.3.2.1 Liikemäärä ja impulssi<br />

Kappaleen hitaudella tarkoitetaan kappaleen kykyä vastustaa liiketilan muutosta.<br />

(Lavonen & al 1995) Juoksija kokee sen selvimmin lähtiessään liikkeelle ja<br />

pysähtyessään. Keho pyrkii jatkamaan liiketilaansa: pysymään levossa tai liikkeessä.<br />

Lyhyillä juoksumatkoilla, joissa nopeus on maksimaalinen, liikkeelle lähtöä pyritään<br />

nopeuttamaan lähtötelineiden avulla. Näissä juoksijalle luodaan mahdollisimman hyvät<br />

ponnistusolosuhteet, jotta liiketilan muutos tapahtuisi mahdollisimman nopeasti. Juoksun<br />

päätyttyä pysähtyminen vaatii aina joitakin metrejä vapaata juoksurataa.<br />

Halliolosuhteissa, joissa tilaa on usein vähän, pikajuoksijat juoksevat päin pehmustettua<br />

seinää pysähtyäkseen. Kiihdytys, hidastus ja kääntyminen muuttavat liiketilaa vähemmän,<br />

mutta juoksija tuntee aina muutoksen elimistössään. Kappaleen hitausominaisuus tulee

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!