gradu.pdf, 155 kB - Helsinki.fi
gradu.pdf, 155 kB - Helsinki.fi
gradu.pdf, 155 kB - Helsinki.fi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
15<br />
käyttäen, ne eivät perustu mitattuihin tuloksiin. Lopputulokseksi saatiin, että<br />
kokonaisuudessaan tuuli hidastaa juoksusuoritusta, huolimatta siitä, että puolet matkasta<br />
se vaikuttaa juoksun suuntaisesti.<br />
Kari A. Nurmela (1993) kertoo artikkelissaan keihäänheittäjä Heli Rantasen<br />
kehittymisessä lajissaan heittosuoritusten tutkimisen ansiosta. Hänen heittojaan on<br />
tutkittu Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksessa tietokoneanalyysin avulla.<br />
Suoritustekniikasta piirrettyjen kuvaajien avulla analysoitiin heittoja ja tutkittiin niiden<br />
parannusmahdollisuuksia. Rantanen on käynyt Kihun mittauksissa kolme - neljä kertaa<br />
vuodessa sekä sen lisäksi heittoja on tutkittu kilpailutilanteessa. Kuvat suorituksista<br />
toivat virheet selvästi esille ja löydettiinkin joukko käytännön asioita, joita voitiin<br />
soveltaa välittömästi keihäänheittäjien harjoitteluun, esimerkiksi keihään lähtökulma,<br />
vartalon kierto ja urheilijan liikerata. Jokaisen urheilijan liikerata on niin yksilöllinen ja<br />
ratautunut, ettei periaatteessa ideaalisinta heittoa voi käytännössä toteuttaa. Olennaisinta<br />
onkin saada haitat mahdollisimman pieniksi ja hyvät ominaisuudet mahdollisimman hyvin<br />
käyttöön. Analyysin merkitys on tärkeä varsinkin nuorelle heittäjälle, joka ei ole vielä<br />
ratautunut tiettyyn heittotyyliin. Mainittakoon, että Rantanen voitti Olympiakultaa<br />
Atlantassa 1996.<br />
Helsingin yliopiston Fysiikan laitoksella on tutkittu mm. hiihtosuoritukseen,<br />
sukellukseen, uimahyppyyn sekä juoksun vauhdinjakoon vaikuttavia fysikaalisia tekijöitä<br />
(luennot).<br />
Eri lajien valmennusoppaissa perustellaan optimaalinen suoritus usein fysiikan avulla.<br />
Urheilijat ovat hyvin tietoisia fysiikan vaikutuksesta suoritukseensa. Kertoessaan EMmaratonin<br />
kulusta Unkarissa 1998 Harri Hänninen tuo esille tärkeänä esille 28 km<br />
kohdalla tekniikan muuttamisen; painopisteen laskemisen ja siirtyminen nopeammalla<br />
frekvenssillä juoksemiseen. Oleellisena osana hänen juoksukuvaustaan ovat ajat, matkat<br />
ja juoksunopeudet. (Pekola 1998)<br />
2.2.4.3.1 Jyväskylän Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus<br />
Vuonna 1991 perustettiin Jyväskylään Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus, Kihu.<br />
Sen tehtävänä on kilpa- ja huippu-urheilua auttava tutkimus- ja palvelutoiminta.<br />
Tutkimuskeskuksessa toimivien tutkijoiden erikoisalueet ovat kestävyys, voima - nopeus,<br />
taito - taktiikka, urheilupsykologia, urheilulääketiede, urheilusosiologia ja tietotekniikka.<br />
Kihu analysoi ja kehittää valmennus- ja testausmenetelmiä, kehittää harjoittelu- ja<br />
kilpailuvälineitä sekä -menetelmiä, analysoi huippusuorituksia ja huippu-urheilijoita sekä<br />
kehittää menetelmiä lahjakkuuksien löytämiseksi. Tutkimuskeskus tarkastelee myös<br />
kilpa- ja huippu-urheilun merkitystä yhteiskunnassa.<br />
Kihun käyttämiä urheilijoiden suoritustekniikan tutkimusvälineitä ovat mm.<br />
videopohjaiset liikeanalyysi- ja pelianalyysijärjestelmät, laser- ja infrapunasädetekniikkaan<br />
perustuvat nopeus- ja etäisyysmittarit sekä voima- ja kiihtyvyysmittarit. Joukkuepeleissä<br />
selvitetään lajisuorituksia taidon, lajikäsityksen, taktiikan ja pelaajaominaisuuksien avulla.<br />
(www.kihu.jyu.<strong>fi</strong>)
Change language