Lataa (pdf) - Kuntatekniikka

UIMAHALLIHANKE
on kunnalle hieno sijoitus
terveyteen ja imagoon
Uimahalli- ja kylpylätekninen
yhdistys Ukty
Yhdistyksen tarkoituksena on
kehittää ja ylläpitää Suomen
uimaloiden, uimahallien ja
kylpylöiden toiminnallista ja
teknistä tasoa ja toimia alan keskustelufoorumina.
Yhdistyksen
tärkeimpiä toimintamuotoja
ovat vuosittaisen koulutus- ja
keskustelutilaisuuden (Uimahalli-
ja kylpyläpäivät) järjestäminen,
jäsenistölle tarkoitetut keskustelu-
ja koulutustilaisuudet,
sekä hallituksen työskentely.
Yhdistyksessä on jäseniä noin
100. Uktyn jäseneksi voi liittyä
uimahalli- ja kylpylätekniikkaan
työnsä tai harrastuksensa perusteella
perehtynyt henkilö.
Alalla toimivat oikeuskelpoiset
yhteisöt voivat liittyä
yhdistyksen kannatusjäseniksi.
Yhteystiedot
Internet: www.ukty.net
s-posti: info@ukty.net
Yhdistyksen puheenjohtaja
Pertti Kärpänen
s-posti: pertti.karpanen@vierumaki.fi
puh. 0400 205 296
Yhdistyksen varapuheenjohtaja
Kalle Kallio
s-posti: kalle.kallio@pp.inet.fi
puh. 0400 577 569
■ Yhdistyksen koulutusmatka Stuttgartin Interbad-messuille
toteutui 16.–19. lokakuuta. Messujen
laajuudesta huolimatta varsinaisesti uutta löytyi
varsin vähän, mutta messut antavat hyvän yleiskuvan
uimahalli- ja kylpyläsektorista Keski-Euroopassa.
Messujen ohella matkalla tutustuttiin kahteen
kylpylään, joissa molemmissa oli myös normaalit
uimahallitoiminnat. Panorama Theme kylpylään
3 700 asukkaan Beurenin kaupungissa tutustuttiin
kylpylän johtaja Eric Hartmanin toimiessa
isäntänä. Hän on myös kaupungin pormestari.
Toinen kohde oli Aquatoll-niminen kylpylä
Neckarsulmissa. Molemmissa paikoissa tavoitteena
on löytää uusia toimintoja, jotta asiakasmäärät pysyisivät
korkeina ja talous asetettujen tavoitteiden
mukaisena. Molempien kylpylöiden asiakkaat tulevat
melko laajalta alueelta.
Uimahallikäynnin hinnat olivat suomalaista tasoa,
kylpyläosastojen kertakäynnin hinta oli molemmissa
15 euron luokkaa. Näihin verrattuna suomalaiset
kylpyläkäynnit ovat huomattavan kalliita.
Uimahallin rakentaminen kannattaa aina
Yhdistyksen taholta on toistuvasti tuotu esiin, miksi
uimahallin rakentaminen on perusteltua niille
paikkakunnille, joissa sitä ei vielä ole. Virkistäytymisen
lisäksi eriasteinen kunnon ylläpito ja kuntoutus
sekä uinninopetus ovat tärkeimmät syyt, miksi halleja
rakennetaan. Nykyaikaisen uimahallin palvelut
edistävät asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia vauvasta
vanhukseen. Alueen imago ja houkuttelevuus
eivät ainakaan vähene nykyaikaisen uimahallin
toteutuessa paikkakunnalle.
On todennäköistä, että taloudellisen tilanteen
vuoksi vireillä olevissa hallihankkeissa vesivoimistelun,
vesijuoksun ja muun vesiliikunnan käyttöön
tarkoitetut allastilat poistetaan kustannuksia karsittaessa.
Iso allas ja opetusallas riittivät 1960- ja 70-
luvuilla mutta eivät enää. Nykyiset vesiliikuntamuodot
ovat tulleet jäädäkseen, ne eivät ole hetken
muoti-ilmiöitä.
Vammalan hallihanke siirtyy taas
Uimahallihanke voi muodostua vuosikymmenien
kunnallispoliittiseksi kestoaiheeksi. Näin on käynyt
nykyisen Vammalan kaupungin hallihankkeelle. Se
on ollut vireillä noin 30 vuotta ja on edelleen päivittäinen
puheenaihe paikkakunnalla. Hankkeen
kustannusten lisäksi näyttää vastustajien eniten
toistama argumentti vuosien kuluessa olleen se,
että syrjemmällä asuvat eivät hyödy hallista vaan
ainoastaan keskustassa asuvat.
Vuodenvaihteen kuntaliitos tuo Äetsän kunnan
liittymisen mukana kaksi pientä uimahallia uuteen
Sastamalan kaupunkiin. Toinen halli on Säästöpankin
rakennuttama silloiseen Kiikan kuntaan
ja toinen Finnish Chemicals Oy:n rakennuttama silloiseen
Keikyän kuntaan 60–70-lukujen vaihteessa.
Molempien hallien toiminta on ollut jo pitkään
käytännössä kunnan vastuulla. Keskusteluun uuden
hallin rakentamisesta tulee varmaan uusia vivahteita,
kun siihen liittyy myös kahden vanhan
pienen vanhan hallin tulevaisuus.
Paikallislehdissä hallihankkeesta käyty keskustelu
on ollut mielenkiintoista. Ennen vaaleja hallihanke
vaikutti etenevän, mutta muut hankkeet ja
taloudellinen tilanne näyttävät siirtävän hanketta
taas eteenpäin. Uimahallin rakentamisen ongelmat
ovat alan ammattilaisilla tiedossa, mutta hankkeen
etenemiselle on lukemattomia esteitä jo ennen
rakentamispäätökseen pääsyä. Voi olla, että
Sastamalan kaupungissa vuoden 2028 kunnallisvaalien
alla keskustelun alla on edelleen uimahallihanke.
Helmikuun päivien teemana olosuhteet
Uimahallien ja kylpylöiden suunnittelun ja rakentamisen
ongelmiin pyritään löytämään ratkaisuja
taas ensi helmikuusssa, Valtakunnalliset uimahalli-kylpyläpäivät
2009 järjestetään 4.–6. helmikuuta
perinteisesti m/s Mariellalla Helsinki-Tukholma-Helsinki
-risteilynä. Yleisotsikkona päivillä on ”Olosuhteet”.
Esitelmissä käsitellään allastilojen työolosuhteita
ja henkilökunnalla havaittuja hengitysoireita,
allastilojen sisäilmaa ilmanvaihdon ja rakenteiden
kannalta ja allastilojen hygienian tutkimustuloksia.
Rakentamiseen liittyviä aiheita ovat työn vastaanotto
urakoitsijalta, vedenpuhdistusurakoitsijan
kokemuksia ja epoksisaumauksen toteutuksessa
esiintulleita kokemuksia.
Lisäksi päivillä on esillä tärkeä uimahallien eri
toiminnoista aiheutuvien kulutusten mittaus. Se
liittyy tutkimushankkeeseen, jossa on pyrkimyksenä
selvittää uimahallien tyypilliset ominaiskulutukset.
Mikäli riittävän kattava aineisto hallien energiakulutuksista
olisi käytettävissä, niin silloin olisi
mahdollista määritellä realistiset tavoitteet, joihin
hallien lämmön-, sähkön- ja vedenkulutusluvuissa
tulisi päästä ilman, että viihtyvyys ja terveellisyys
esimerkiksi sisäilman laadun suhteen kärsisi.
Ilmoittautuminen uimahalli-kylpyläpäiville yhdistyksen
nettisivujen kautta.
Hyvää syksyä!
Kalle Kallio
varapuheenjohtaja
36 Kuntatekniikka 8/2008