Lataa (pdf) - Kuntatekniikka
Lataa (pdf) - Kuntatekniikka
Lataa (pdf) - Kuntatekniikka
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Saumaton pinnoitus auttaa<br />
myös kohteissa, joissa<br />
kattokallistukset ovat<br />
epäonnistuneet.<br />
KOULUJEN KATOT KUNTOON<br />
paloturvallisella pinnoituksella<br />
Paloturvallinen kattopinnoitus<br />
on yleistynyt Englannissa etenkin<br />
koulukiinteistöissä, koska pinnoituskorjauksia<br />
voidaan tehdä pitkin<br />
vuotta, ei vain lomien aikana.<br />
Martti Matsinen, toimitusjohtaja, PiiMat Oy<br />
■■ Kattopinnoitusten paloturvallisuus on<br />
Suomessa huippuluokkaa. Olemme olleet<br />
edelläkävijöitä tulitöissä, sillä tulitöiden turvallisuuskoulutus<br />
on ollut käytössä jo 20 vuotta.<br />
Tulityökortti koulutuksineen sekä viranomaisten<br />
tarkat ohjeet tulitöiden suorittamisesta<br />
valvontoineen ovat tehokkaasti vähentäneet<br />
tulipaloja kattopinnoitustöissä. Tulitöiden<br />
osuus suurpalovahinkojen kustannuksista<br />
on em. ajanjaksona vähentynyt runsaasta<br />
20 prosentista noin 5 prosenttiin. Puhumme<br />
silti edelleen miljoonista euroista.<br />
Suurpalon riskit huomioon<br />
Suurpaloista kerrottaessa tärkeimpiä ovat palon<br />
aiheuttamien vahinkojen suuruus. Montako<br />
miljoonaa meni ja kuka korvaa? Yleensä<br />
vastauksena on, että vakuutus korvaa.<br />
Entä jos suurpalo tapahtuu tiloissa, joissa<br />
on paljon ihmisiä, vaikkapa koulussa koulupäivän<br />
aikana? Maailmalla tämä riski on<br />
jo huomioitu. Esimerkiksi suuri brittiläinen<br />
Englantilaiskoulun voimistelusaliin ”satoi”<br />
vettä. Täysin saumaton pinnoituskorjaus<br />
tehtiin yksikomponenttisella järjestelmällä,<br />
jonka ansiosta voidaan vähintään 15 vuotta<br />
luottaa vuotamattomaan kattoon.<br />
markettiketju Tesco on kieltänyt kuumina<br />
levitettävien pinnoitteiden ja liekkien käyttämisen<br />
kattopinnoitteidensa korjausprojekteissa.<br />
Samoin monet julkiset laitokset, joissa<br />
liikkuu paljon ihmisiä kuten lentoasemat,<br />
ovat rajoittaneet palovaarallisten menetelmien<br />
käyttöä.<br />
Suomessa asia on pitkälti hoidettu siten,<br />
että luotetaan urakoitsijoiden laatuun ja tulitöiden<br />
toteuttamiseen oikeilla menetelmillä.<br />
Lisäksi ajoitetaan korjaustyöt siten, ettei rakennuksessa<br />
ole ihmisiä. Kouluprojekteissa<br />
tämä tarkoittaa kesälomien aikana. Kun joka<br />
paikassa pyritään tekemään työt saman parin<br />
kuukauden aikana, kysyntä nostaa helposti<br />
sekä työn että materiaalien hintaa. Lisäksi<br />
projektin toteutus ja valvonta voi olla hankalaa<br />
henkilökunnan lomien vuoksi. Paloturvallisilla<br />
menetelmillä voitaisiin kouluprojektitkin<br />
toteuttaa lukukauden aikana.<br />
Tulipalon syttyminen<br />
Tulipalo vaatii kolmea asiaa: happea, palavan<br />
materiaalin ja sytyttäjän. Happea on kattopinnoituksissa<br />
aina tarjolla. Palavia materiaaleja<br />
löytyy sekä käytettävissä pinnoitteissa että<br />
alusrakenteissa. Helpoimmin poistettava tekijä<br />
on palon sytyttäjä.<br />
Perinteisillä menetelmillä sytyttäjä on aina<br />
läsnä, kun käytetään esimerkiksi avointa liekkiä,<br />
kuumaa bitumia tai kuumailmapuhallinta.<br />
Myös kermien kiinnittäminen kuumailmapuhaltimella<br />
on tulityötä, vaikka sitä ei aina<br />
ehkä työmaalla näin käsitetä, kun mitään<br />
liekkiä ei näy. Näin ollen myös kuumahitsaukset<br />
tulee toteuttaa tulityömenetelmin.<br />
If Vakuutusyhtiö puuttui palojen syttymiseen<br />
vahinkotiedotteessaan 2005, jolloin yhtiö<br />
kertoi Raumalla sattuneesta suurpalosta.<br />
Teollisuusrakennuksessa tehtiin kattokaivojen<br />
eristystöitä, jolloin palo pääsi irti ja koko<br />
5 000 neliön katto paloi, vaikka paikalla oli<br />
tehty tulityöluvan edellyttämät toimet. Pienestä<br />
korjauksesta syntyi suurpalo.<br />
Vaatimukset pinnoitteille<br />
Kattopinnoitteella on lukuisia vaatimuksia.<br />
Pinnoituksen tulee olla vesitiivis. Kattopinnoituksen<br />
päätarkoituksena on suojata alla<br />
olevia tiloja ja alusrakenteita säärasituksilta,<br />
58 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2008