Lue kirja pdf-muodossa - Suomen Tunnustuksellinen Luterilainen ...

synnit, ansioihinsa vetoamatta. Ja hän lisää: "Mutta sinun tykönäsi on
anteeksiantamus." Tässä hän rohkaistuu turvaamalla Jumalan laupeuteen.
Ja sitten hän mainitsee lupauksen: "Minun sieluni odottaa
hänen sanaansa, minun sieluni toivoo Herraan", toisin sanoen: Koska
sinä olet luvannut syntien anteeksiantamuksen, tämä sinun lupauksesi
minua kannattaa. Kantaisiäkään ei siis vanhurskautettu lain,
vaan lupauksen ja uskon kautta. Puolustus IV, 57-58, s. 73. T, 3
Mutta Pietarihan juuri tässä kysymyksenalaisessa asiassa mainitsee perustukseksi
seurakunnan mielipiteen: "Hänestä”, niin hän sanoo, ”kaikki
profeetat todistavat, että hänen nimensä kautta saadaan synnit anteeksi."
Varmastikin profeettojen mielipidettä on pidettävä seurakunnan
yleisenä mielipiteenä (universalis ecclesiae consensus). Puolustus
XII, 66, s. 148. T, 2,3
Oikeamieliset omattunnot tietäkööt siis Jumalan käskyn olevan, että uskovat
itselleen synnit lahjaksi anteeksianneltavan Kristuksen tähden eikä
meidän omien tekojemme tähden. Ja tämän Jumalan käskyn varassa
pysykööt lujina vastustaen epätoivoa ja synnin ja kuoleman kauhuja.
Tietäkööt edelleen, että tämä käsitys on seurakunnassa, pyhien keskuudessa,
ollut olemassa maailman alusta asti. Esittäähän Pietari
selvästi profeettojen yksimielisen ajatuksen, ja apostolien kirjoitukset
todistavat näillä olleen saman käsityskannan. Isienkään todistuksia ei
puutu. Puolustus Xll, 72-73, s. 149. T, 2, 3
I. Raamatun tulkinnan historiallisia menetelmiä
Koska Jumala on historian Herra ja on ilmoittanut itsensä
historiassa tapahtuneissa teoissa ja on tosiasiallisesti astunut
Poikansa henkilössä ihmisen historiaan, me tunnustamme, että
ne historialliset puitteet, joihin Raamatussa on asetettu evankeliumin
sanoma, ovat Sanan olennainen osa. Edelleen tunnustamme
oikeaksi, että inspiroidut Raamatun kirjoitukset ovat
historiallisia dokumentteja, jotka on kirjoitettu eri aikoina, eri
paikoissa ja eri olosuhteissa. Sen vuoksi uskomme, että Raamattu
kutsuu historialliseen tutkimukseen ja että se on otettava
vakavasti historiallisina dokumentteina. On kuitenkin totta, ettei
kristitty Raamatun selittäjä voi varauksetta omaksua maallisen
historiantutkijan ennakko-olettamuksia tai sääntöjä, vaan
häntä johtaa historiallisten menetelmien käytössä hänen historian
Herraan kohdistuvan uskonsa asettamat edellytykset, Herraan,
joka ilmoittaa itsensä Pyhässä Raamatussa Luojana ja Yl-
66