1jZ7iKR

Johdanto
Lapsilla on oikeus ymmärtää, mitä tietokoneiden avulla voi rakentaa.
Ohjelmoinnin tulo peruskouluun voi muuttaa Suomen tulevaisuuden.
Heidän nuoruutensa tulee olemaan aivan
erilainen kuin sinun tai minun. Kuten
myös heidän aikuisuutensa. Siis lasten,
jotka aloittavat koulun syksyllä 2016.
He tulevat oppimaan 7-vuotiaasta alkaen,
miten tietokoneen avulla rakennetaan asioita.
Miten koneelle annetaan ohjeita siitä, kuinka
piirtää kokonainen maailma elokuvaan? Kuinka
kone opetetaan selvittämään, mikä tauti mummoa
vaivaa?
Suomalaisten ihmisten, yritysten ja koko maan
tulevaisuuteen vaikuttaa, innostuvatko nämä
2000-luvulla syntyneet ihmiset ohjelmoinnista.
Saavatko he jo nuorena vihiä siitä, mitä kaikkea
pelkällä näppäimistöllä voi rakentaa, parantaa
ja luoda?
Kerrotaanko heille siitä kaikesta innostavasti?
Opetusministeri Krista Kiuru linjasi tammikuussa
2014, että ohjelmointi tulee osaksi peruskoulun
opetusohjelmaa.
Muutos on tärkeä. Opetussuunnitelmaa muutetaan
kerran noin 10 vuodessa. Seuraava muutos
tapahtuu 2016, joten sitä seuraava kierros olisi jo
auttamattoman myöhässä. Esimerkiksi Britanniassa
ohjelmointia aletaan opettaa jo syksyllä 2014.
2016 suomalaiset koulut ottavat käyttöön
Opetushallituksen johdolla muokatun opetussuunnitelman,
joka määrittelee, mitä asioita
nykynuorten tulee koulussa koodaamisesta oppia.
Nyt käsissäsi oleva opaskirja (ja sen verkkoversio)
on syntynyt halusta vaikuttaa siihen, miten
ohjelmointia lähestytään koulussa.
Mistä tässä oppaassa sitten on kyse?
Olemme halunneet tehdä tiiviin ja ymmärrettävän
esityksen neljästä asiasta:
1. Mitä ohjelmointi on ja miksi sen
opettaminen on niin tärkeää?
2. Miten opetussuunnitelma muuttuu ja miksi?
3. Miten ohjelmointia voi opettaa
peruskoulussa?
4. Mitä muut kuin koululaitos voivat tehdä?
Ensimmäinen kohta – ja samalla oppaan ensimmäinen
osio – liittyy siihen, että vaikka monella
on jonkinlainen käsitys siitä mitä ohjelmointi on
(”tietokoneella kirjoitetaan jotain, ja tuloksena
syntyy ohjelmia tietokoneille ja älypuhelimille”),
käsitys on hatara. Kynnys päästä aivan perusymmärryksestä
pykälää pidemmälle on suuri – varsinkin,
jos ei ole tiedossa, miksi asiasta pitäisi olla
ylipäätään kiinnostunut.
Haluamme siis tarjota lukijalle ikään kuin
tiiviin lunttilapun: tästä on yleisesti ottaen kyse,
esimerkiksi tältä ohjelmakoodi voi näyttää, tällaisia
asioita ohjelmoimalla voi saada aikaan.
Toisessa osassa valotamme, miten opetussuunnitelma
näillä näkymin muuttuu syksyllä 2016.
Vastaamme myös opettajien pelkoihin ja kysymyksiin
aiheesta.
Kolmannessa osassa tarjoamme konkreettisen
Oppaan kolmannessa
osiossa kerrotaan, miten
ohjelmointia voi opettaa.
apumme peruskoulussa käsillä olevaan muutokseen:
Tällaisia asioita ohjelmoinnin opetuksessa
kannattaa huomioida, tällaisia apuvälineitä voi
käyttää. Tällaiset harjoitukset innostavat, täältä
niitä löytää.
Neljännessä osassa esitämme haasteita päättäjille,
koodareille, vanhemmille ja meille kaikille.
O
lemme laatineet esityksemme pohjaten
kymmeniin haastatteluihin opettajien ja
opetuksen asiantuntijoiden sekä tietenkin
ohjelmoijien ja ohjelmoinnin opetuksen tuntijoiden
kanssa. Pohjaamme myös verkossa saatavilla
oleviin tietolähteisiin ja projektin aikana lukemattomilta
vapaaehtoisilta tulleisiin ideoihin.
Ohjelmoinnin opettamiseen liittyy selvästi
erilaisia epävarmuuksia. Siksi olemme pyrkineet
olemaan mahdollisimman kouriintuntuvia.
Totuuden hetki koulussa on aina opettajan ja
oppilaan välinen vuorovaikutus.
Oppilaan kannalta tavoitteenamme on, että
hän saisi peruskoulussa – jo lapsena – mahdollisuuden
innostua ohjelmoinnista.
12| |13