1jZ7iKR
1jZ7iKR
1jZ7iKR
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Tietokulma<br />
Miksi tämä on tärkeää? Koodi2016:n tukijat kertovat<br />
Milloin opitaan<br />
tekemään verkkosivuja?<br />
Monet vasta-alkajat luovat verkkosivustoja<br />
nykyään valmiita sivustopohjia muokkaamalla.<br />
Jos sivut haluaa kuitenkin rakentaa itse tai oppia<br />
muokkaamaan valmiita pohjia monipuolisesti,<br />
HTML- ja CSS-kielistä on hyötyä.<br />
HTML eli HyperText Markup Language ja CSS<br />
eli Cascading Style Sheets eivät ole kirjaimellisesti<br />
ohjelmointikieliä, vaan niin kutsuttuja kuvauskieliä.<br />
HTML on merkkauskieli, jota käytetään internetissä<br />
julkaistavan verkkosivuston luomiseen.<br />
Perusmuodossaan HTML:llä merkitään esimerkiksi,<br />
mikä osa verkkosivuston sisällöstä on tekstiä,<br />
mikä on otsikkoa, ja mihin kohden tulee kuva tai<br />
taulukko.<br />
CSS:ää puolestaan käytetään verkkosivuston<br />
ulkoasun muokkaamiseen. CSS:llä voi muuttaa<br />
tekstin kirjasintyyppiä, otsikon väriä, sivuston<br />
elementtien sijoittelua ja niin edelleen.<br />
Näiden lisäksi hyvin yleinen sivustojen kehittämisessä<br />
tarvittava työkalu on JavaScript-kieli, jota<br />
Oman verkkosivuston<br />
tekeminen on monille<br />
lapsille innostavaa.<br />
käytetään esimerkiksi vuorovaikutusta sivustolle<br />
tuovien toiminnallisuuksien luomiseen.<br />
Monille lapsille oman verkkosivuston tekeminen<br />
on innostavaa ja helposti ymmärrettävää,<br />
koska visuaalista sivustoa luodessa sille tehdyt<br />
muutokset näkee heti ruudulla. Siksi verkkotyökalujenkin<br />
opettamisen voi aloittaa jo alakoulussa,<br />
jos vain aikaa ja intoa riittää.<br />
HTML:ää, CSS:ää ja JavaScriptiä voi hyvin<br />
opetella vaikkapa pienoisverkkokursseilla. Näitä<br />
tarjoavat esimerkiksi Codecademy (codecademy.<br />
com) ja Khan Academy (khanacademy.org).<br />
Ohjelmoinnin<br />
”<br />
osaajalla on valta”<br />
Kati Korhonen-Yrjänheikki, yksikönjohtaja, Tekniikan akateemiset TEK<br />
kukaan ei enää kysy, miksi<br />
pitää osata lukea ja kirjoittaa. Uskon,<br />
”Länsimaissa<br />
että 10 vuoden kuluttua kukaan ei kysy,<br />
miksi jo lapsille ja nuorille pitää opettaa ohjelmoinnin<br />
perusteet. Sen sijaan kysytään, miksi ohjelmointia<br />
tuotiin peruskouluun vasta 2010-luvulla.<br />
Ohjelmoinnin osaajalla on valta. Esimerkiksi<br />
avoimen lähdekoodin tapauksessa koodari pystyy<br />
tutkailemaan sovelluksen konepellin alle, ottamaan<br />
ohjelmiston haltuun ja halutessaan kehittämään<br />
sitä edelleen.<br />
Suomessa on noin 2600 peruskoulua, joissa<br />
opiskelee 550 000 peruskoululaista. Suomessa<br />
pidetään tärkeänä, että laadukas opetus on<br />
tasa-arvoisesti kaikkien saatavilla. Tietotekniikan<br />
opetusratkaisut ovat kuitenkin nykyisellään kuntaja<br />
koulukohtaisia ja perustuvat pääosin oppilaan<br />
omaan harrastuneisuuteen. Ainoa tapa varmistaa<br />
laatu ja tasa-arvo on se, että ohjelmointia aletaan<br />
opettaa joka ikisessä peruskoulussa.<br />
Samalla myös opettajia pitää innostaa, ja meidän<br />
on kehitettävä opettajien perus- ja täydennyskoulusta.<br />
Jokainen luokanopettaja tarvitsee<br />
ohjelmointi- ja tietoturvaosaamista. Lisäksi tarvitaan<br />
tietotekniikan aineenopettajia, jotka osaavat<br />
tietotekniikkaa laaja-alaisesti ja syvällisesti.<br />
Toivon, että kun ohjelmointia opetetaan kouluissa,<br />
samalla hyödynnetään tiimityöskentelyä ja<br />
vahvistetaan lasten vuorovaikutustaitoja.<br />
Käytännön elämässä yhteistyötä tehdään sekä<br />
kasvokkain että virtuaalisesti ja kokoonpanoissa,<br />
joissa on hyvin erilaisia ihmisiä. Ohjelmointiryhmissäkin<br />
voisi olla eri-ikäisiä oppilaita, ja miksei osa<br />
voisi olla myös toisesta koulusta tai maasta.”<br />
122|<br />
|123