1jZ7iKR

Koodi2016 | Miten OPS muuttuu – ja miksi?
Koodi2016 | Miten OPS muuttuu – ja miksi?
18 000
16 000
14 000
12 000
10 000
8 000
6 000
4 000
2 000
0
180 000
160 000
140 000
120 000
100 000
80 000
60 000
40 000
20 000
0
E-taitojen vaje: Avoimet työpaikat suomessa 2012–2020
17 000
16 000
14 000
13 000
11 500
9 600
7 500
5 500
avoimia työpaikkoja
2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019
ICT-työvoima: tarjonta ja kysyntä suomessa 2012–2020
165 000
148 000
141 000
135 000
137 000
148 000
tarjonta
kysyntä
2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020
Mikä sitten on tulevaisuus Suomen osalta?
Vasemmalla esitetyt kaksi Empirican arvioihin
(2013) pohjaavaa kuvaajaa kertovat samaa tarinaa:
Vuoteen 2020 meikäläisittäin on peräti 17 000
työntekijän vaje ict-alan työpaikoissa.
Siis: panostamalla ohjelmointiosaamiseen
Suomi sekä paikkaa alan työntekijävajetta että
antaa nykyperuskoululaisille osaamista, jolla saa
tulevaisuudessa töitä.
4. Jos emme skarppaa,
muut maat menevät edelle
Suomalainen koulutus on maailman huippua.
Sijoitumme Pisassa yhä loistavasti, ja muiden
maiden edustajat käyvät Suomessa tutustumassa,
kuinka fiksusti ja joustavasti olemme järjestäneet
peruskouluopetuksemme.
Ei ole syytä antaa tilanteen lipsua ohjelmoinnin
opettamisen osalta.
Sivuilla 62–66 on esitetty, miten muissa maissa
on jo aloitettu ohjelmointiosaamisen kehittäminen.
Lähin esimerkki löytyy Viron kouluista.
Myös Britanniassa ohjelmointia opiskellaan
syksystä 2014 alkaen peruskoulussa.
Jos Suomi ei ryhdy välittömiin toimiin lasten
ja nuorten ohjelmointitaitojen kehittämisessä,
muut maat menevät tulevaisuuden kannalta
keskeisissä taidoissa ohi.
5. Ohjelmoimalla voi pelastaa
kansantalouden
Yksi keskeisimpiä kansantalouden mittareita on
tuottavuus: kuinka tehokkaasti tuotamme tietyn
panoksen. Tuottavuutta voi parantaa tekemällä
samassa aikayksikössä enemmän työtä tai tekemällä
saman työn nopeammin.
Ohjelmistoihin perustuvat tuotteet kuten
tietokonepelit, älypuhelinsovellukset tai vaikkapa
digitaalisessa muodossa jaeltavat musiikkikappaleet
ovat kaikki omiaan lisäämään tuottavuutta,
sillä niitä voidaan monistaa rajattomasti.
Kun vaikkapa Marimekon suunnittelija suunnittelee
uuden tyylikkään paitakuosin, varsinaista
vaatetta on silti valmistettava tehtaassa kaikille
markkinoille. Vaate on fyysinen asia, jonka monistaminen
maksaa. Vaatetta on myös fyysisesti
kuljetettava ympäri maailmaa lentokonein,
laivoin ja rekoin, mikä lisää entisestään kustannuksia.
Kun taas suomlainen pelitalo Supercell kehittää
tabletilla pelattavan pelin, sekä tuotteen monistaminen
että jakeleminen ympäri maailmaa on
käytännössä lähes ilmaista. (Käytännössä esimerkiksi
pelin jakelija kuten Applen verkkokauppa
ottaa myynnistä provision, mutta tätä tapahtuu
muidenkin tuotteiden jälleenmyyjien kohdalla.)
Juuri tämä on selitys sille, miksi Supercell teki
54| |55