1jZ7iKR

Koodi2016 | Miten OPS muuttuu – ja miksi?
Koodi2016 | Miten OPS muuttuu – ja miksi?
Tästä on kyse opsin
uudistuksessa
Tiedossa on, että syksyllä 2016 käyttöön tulee
uusi opetussuunnitelma ja se sisältää ohjelmointia.
Millaisia asioita koulujen on ajateltu käytännössä
opettavan?
Tätä kirjoittaessa viitekehyksenä on vuoden
2016 opetussuunnitelman luonnos. Se on tätä
opasta laadittaessa kouluilla kommenttikierroksella.
Muutoksia voi tulla, mutta perusajatus
on selkeä, ainakin jos kysyy Opetushallituksen
matematiikan opetussuunnitelmatyöryhmän
puheenjohtajalta Leo Pahkinilta:
”Pääasia on halu tuoda esille, mistä ohjelmoinnissa
on kysymys. Ja innostaa nuoria huomaamaan,
että ohjelmointi on jännittävää. Parhaimmillaan
kouluille olisi hyvä saada myös pöhinää,
jonka myötä oppilaille järjestettäisiin erilaisia
kerhoja ja valinnaisopintoja.”
Mitä eri luokilla opiskellaan?
Muutokset eri luokka-asteilla menevät näin:
Luokilla 1–2 opetellaan antamaan yksikäsitteisiä
komentoja ihmiseltä toiselle. Ohjelmointi on
käskyjen antamista tietokoneelle, ja tässä pohjustetaan
sitä.
”Opetellaan antamaan tarkkoja ohjeita,
esimerkiksi ota ‘kolme askelta eteenpäin’ – ei
‘ota kolme askelta’, jotka voisivat olla sivulle tai
taakse”, Pahkin sanoo.
”Tässä opitaan sitä, että täsmälliset ohjeet
tuottavat täsmällistä toimintaa, ja epämääräiset
ohjeet tuottavat epämääräistä toimintaa.”
Luokilla 3–6 aletaan perehtyä tekemiseen, joka
on lähempänä ohjelmointia. Työkaluna ei vielä ole
Luokilla 3–6 perehdytään
visuaaliseen
ohjelmointiympäristöön.
varsinainen ohjelmointikieli vaan jokin visuaalinen
ohjelmointiympäristö, jossa työskennellään
käytännössä hiiren avulla, ei kirjoittamalla.
”Tässä kohden vaihdetaan ihminen koneeseen.
Silloin välillä pitää olla jokin kieli – näillä luokilla
käytännössä jokin graafinen ohjelmointikieli”,
Pahkin selittää.
”Ohjelmointia voidaan harjoitella raahaamalla
tai siirtelemällä asioita. Löydetään niitä erilaisia
komentoja, joita on esimerkiksi [MIT:ssä kehitetyssä
lasten ohjelmointiympäristössä] Scratchissakin
vain muutama. Sen jälkeen ruvetaan näillä
muutamilla komennoilla löytämään esimerkiksi
toistoja. Kaikkia näitä voidaan nopeasti oppia.”
Luokilla 7–9 aloitetaan perehtyminen johonkin
oikeaan ohjelmointikieleen. ”Emme ota kantaa
siihen mikä se kieli on”, Pahkin sanoo. ”Mutta
tarkoituksena on, että ymmärretään perusasioita
kielestä ja osataan tulkita ohjelmakoodia – tuossa
kohdin ohjelma ottaa jonkin luvun sisään, tuossa
se tekee sille jotain ja niin edelleen.”
Aloittavatko kaikki luokat
ohjelmoinnin syksyllä 2016?
Tavoite on, että syksyllä 2016 kullakin alakoulun
luokalla ykkösestä kutoseen aletaan harjoittelemaan
ohjelmointia. Samalla edessä on muutaman
vuoden siirtymäaika, jolloin esimerkiksi kolmosluokkalainen
aloittaa ohjelmoinnin parissa,
vaikka hänellä ei ole pohjalla luokkien 1–2 oppeja.
”Luokilla joudutaan tässä suhteessa hiukan
improvisoimaan, koska oppilaan polku ei ole
edennyt ekalta luokalta lähtien. Se voi olla aluksi
haasteellista, muttei mahdotonta”, OPH:n Leo
Pahkin sanoo.
Nykysuunnitelman mukaan luokat 7–9 siirtyvät
ohjelmoinnin pariin vuosi kerrallaan: syksystä
2017 alkaen ohjelmointia opiskellaan luokilla
1–7, syksystä 2018 alkaen luokilla 1–8 ja 2019
alkaen luokilla 1–9.
Mistä opetukselle saadaan aikaa?
OPH:n suunnitelmassa aika ohjelmoinnille
otetaan matematiikan tuntijaosta. Tarkoitus on
kuitenkin, että ohjelmointiajattelua linkitettäisiin
myös muihin oppiaineisiin mahdollisuuksien
mukaan. Ajatuksia siitä, millaisia ohjelmointiin
liittyviä asioita voi nostaa esiin eri oppiaineiden
tunneilla on esitetty sivuilla 124–126.
48| |49