Lataa PDF - Poesia

normaalipainoiselta. Minulla on asiat aina niin huonosti tai tekeemieli tupakkaa, enkä minä voi pitää hyppysiäni herkuista erossa.Huomenna ei ehkä sittenkään jaksa nousta ennen yhdeksää, koskaolen vitun saamaton vätys. Anteeksi että olen tällainen. Mun eipitäisi katsoa peiliin. En jaksa tätä, en jaksa, en jaksa, en jaksa.Ihan sairasta. Olen niin väsynyt, että voisin nukkua vuorokaudenympäri! Ei oikein jaksaisi siivota ja laittaa tavaroita paikoilleen.En vielä tiedä, että painajaiset repivät minua koko seuraavan yön.Pään sisällä hämärtää aiemmin kuin ulkona. Olo on epäselvempikuin sen soisi olevan. Tämä saamattomuus saattaa kyllä ollanestehukkaa. Olen lamaavan syyllisyyden kourissa ja ajattelinetten kerro sitä ylpeyteni vuoksi mutta kerron nyt kuitenkin. Eimahda mitään – kauhean paha mieli. Osaapa väsyttää, muttaparempi näin. Mutta mikään ei saanut ahdistusta katoamaan. Enhallitse itseäni ja selkeinä hetkinä kauhistun itseäni enkäymmärrä mikä mulla on. Olen ajatellut elämäni synkimmät japelottavimmat ajatukset tänä keväänä. Surumielellä, jonka kanssaolen liikuskellut käsikynkkää viime ajat, ajattelin että jos elämänimenee niin? Ei tunteita, ei mitään, lyhyt tapaaminen ilman