Lataa PDF - Poesia

tartuttaessa. Tämä päivä valui hukkaan. Onkohan lauleskeluonnellisuutta vai sitä että on menossa psykoosiin? En tiedä mikäoli viimeinen pisara. No parempi tää väsymys kuin pahoinvointi.Sormet ovat ihan koukussa koko ajan ja nahka on ryppyinen. Entainnut oppia tästäkään mitään. Minut on hylätty. Mutta minunpelkoni tulivat takasin, jäädäkseen kylään vähän pidemmäksiaikaa. Eihän minulla ole aavistustakaan siitä, miltä tuntuu ollarakastunut. Myös minä olin surullinen, enkä oikein tiennyt kuinkalohduttaa. Näitä hetkiä on vaikea elää ja ymmärtää. Ja onko sereilua, että olen elänyt vasten tahtoani selibaatissa kolme vuotta.Ja nyt väsyttää törkeän paljon. En tosiaan käsitä itseäni. Haluanolla yksin, aivan yksin, ei ketään lähellä. Tämä sattuu. Kyllä, voiSuomessakin nälkään kuolla! Olen vanha ja raihna. Tajusin juuri,ettei minulla ole ketään jota haluan. Jos voisin hajota tähänpaikkaan nyt, niin kiusaus olisi suuri. Olen myös aika äärirajoillajaksamiseni kanssa, unet ovat viime aikoina jääneet muutamaantuntiin yössä. Ei päivää ilman murhetta. Olen aivan pirstaleina.En varsinaisesti pelännyt kuolemaa mutta pelkäsin omaa pelkoanija sitä kauheaa vinhaa pyörimistä hirveän korkealla. Nyt