Lataa PDF - Poesia

keväänä. Olen itkenyt tänään matkalla töihin ja matkalla töistäkotiin ja terapiassa. Minulla menee kaikki ohi kun nukun näinkauheasti. Maailman värit näyttävät haalenneen. Sää on jotenkinrikki. Tässä rahan ja tavarataivaan maailmassa ihminen tunteeitsensä välillä aika masentuneeksi. Mikään ei kiinnosta, aamullaalkaa paniikki, että miten päivän saa kulumaan, miten selviänkokonaisesta päivästä. Voi tätä riemun ja juhlan määrää. Taisinhetkellisesti pelätä taas kaikkea mahdollista. Tänään ei ole hyväpäivä, ei. Jaksaa, ei jaksa, jaksaa, ei jaksa. Ajatukset hajoaa javettäkin sataa. Huomaan olevani tylsistynyt, kyllästynyt jajärkevän tekemisen tarpeessa. Hiekkaan rakensin taloni, se sortuija katosi. Otin myös aggressiivisia valokuvia kananmunista eriasennoissa. Mä olen koko ajan tosi väsynyt enkä jaksa yhtäänmitään. Yritän aina pysyä mahdollisimman kiireisenä ettenkoskaan pysähtyisi miettimään elämätöntä elämääni. Ei kaikukaan tosissaan voi ikävöidä tätä jatkuvaa huutamista, itkua jariitelyä? Kohta unohdan varmaan oman nimeni! Mutta käperryinsisäänpäin toivoen kutistumista, näkymättömyyttä. Uusien kielienopetteluun ei kyllä tällä hetkellä riitä into eikä energia. En