Lataa PDF - Poesia

odottelen lääkkeitä, kaupunki on tyhjä ja kaikki on kipeinä, ei saaoikein mitään tehtyä. Herra mun perkele että ottaa päähäntuommoinen. Ei hyvä. Angstaan, no-lifeen ja jauhan paskaa.Minulla on tunne kuin huutaisin jossain tyhjiössä lasikuvun allaniin että eleeni näkyy mutta ääntä ei kuulu. Hätäännyin jo.Omassa elämässä ei tapahdu yhtään mitään ja maailman asioihinen jaksa ottaa kantaa. Paha kun olen. Eilen illalla meni myöhään,kun yritin selittää pahaa oloani ja itkeskelin aika lailla. Yhtäänpuhdasta tunnetta en muista kokeneeni, mutta toisaalta en tiedäonko sellaisia olemassakaan. Miten voin siis parantua jos en tiedämillaiseksi tulla? Oli huono olo, heikotti, pää sekaisin, puhelinkinauki. Tällä kertaa olin yksinäni pimeässä ja pelkäsin. Tulos oliaina vain pahempi. Tuli mitta täyteen. Jostakin minun piti lähteähakemaan vaivaani apua. Haluan jäädä sänkyyn kuolemaanhetkeksi, koska kärsimällä tämä menisi ohi. Ai niin, eilen olinniin ahdistunut, että pistelin itseäni. Viiltävä ajatus, ujo toive,pohjalla pelko. Pitää varmaan keksiä jotain tekemistä. Liianraskasta, liian paljon. Koskee. Tuntuu kamalalta. Silmiin sattuu jakahvikaan ei auta. Yksinkertaistettuna ja hyvin lyhyesti, mä olen