Kuljetus & Logistiikka 3 / 2019

tohonka

Kuljetus&Logistiikka -lehti on logistiikka-alan ammattilaisille kohdennettu tiedottaja.

Kakolan mäkeä ylös ja alas. Sähköavusteinen

pyörä liikkuu kevyesti,

Turun ammattikorkeakoulun ensimmäisen

vuoden liiketoiminnan

logistiikkaopiskelija Hakulinen

kertoo.

Turun ammattikorkeakoululla

oli merkittävä rooli rahtipyörän

toimintaedellytysten luomisessa.

Se pystyi järjestämään ahtaaseen

kaupunginosaan Kupittaalle lähijakeluaseman.

Sinne tuodaan DB

Schenkerin terminaalista 20-jalkainen

kontti. Hakulisen tehtävänä

on tyhjentää sinne varastoidut paketit

etupäässä Kupittaan alueen

yrityksille ja yksityisille vastaanottajille.

Kesätyöläisen työaika on

kahdeksasta puoli viiteen.

Turussa logistiikka toimii eri

tavoin kuin Helsingissä, jossa rahtipolkupyörän

terminaali on suoraan

Helsingin Sataman Olympiaterminaalissa.

– Turussa Kupittaan alue on liikenteellinen

sumppu. Rahtipolkupyöräkin

joutuu kulkemaan

osittain ajoradalla, Turun ammattikorkeakoulun

tekniikan ja liiketoiminnan

yliopettaja Kari Jalkanen

kertoo.

Kupittaan lähijakeluasema kuuluu

Citylogistiikan uudet ratkaisut

-hankkeeseen, jossa pilotoidaan

mm. ns. viimeisen kilometrin kevyitä

jakeluratkaisuja. Samoihin

aikoihin Turun Puutorille avattiin

CityHUB, Suomen ensimmäinen

yhteiskäyttöinen lähijakeluasema,

jossa voi olla useampia toimijoita.

Ensin siellä operoivat DHL:n rahtipolkupyörät

sekä sähkökäyttöinen

auto.

Oslossa nollapäästöt

ensi vuoden lopulla

Kun asiakas tilaa netin kautta DB

Schenkeriltä kuljetuksen, hän ei

tiedä, milloin ns. viimeinen maili

tehdään polkupyörällä.

– Sen voi kuitenkin olettaa, kun

kuljetus tehdään tietyllä alueella.

DB Schenker on muutenkin siirtynyt

ympäristöystävällisempään

jakeluun. Esimerkiksi Turun ja

Helsingin keskustan kotijakelu

tehdään Nesteen uusituvalla My

dieselillä, Ripatti kertoo.

MY Diesel vähentää CO2-päästöjä

keskimäärin 90 prosenttia. Polttoaine

on kalliimpaa kuin perinteinen

fossiilinen diesel, mutta DB Schenker

ei ole lisännyt sen vuoksi kyseisten

kuljetusten lähetyskuluja.

Yrityksen tavoitteena on puolittaa

CO2-päästöt vuoden 2006 tasolta

vuoteen 2030 mennessä. Siihen

ei pelkästään kahdella rahtipolkupyörällä

päästä, muina keinoina

ovat muun muassa pitkien HCTyhdistelmien

hyödyntäminen ja

vaihtoehtoisten polttoaineiden

käyttö.

Vielä kovempi tavoite on DB

Schenkerin Oslo City Hubilla. Sen

kaupunkijakelussa tulisi olla nollapäästöt

jo ensi vuoden loppuun

mennessä. Jakelussa käytetään

vain sähköautoja ja rahtipolkupyöriä.

Jälkimmäisiä oli Bergenissä

ja Oslossa ajossa lähes 20 viime

vuonna.

– Norjassa käyttämällämme

rahtipolkupyörällä voi ajaa kahta

konttia kerrallaan mutta Suomessa

vain yhtä. Toivon, että sama

sallittaisiin Suomessakin ja lainsäätäjä

joustaisi tämän suhteen.

Kahden kontin kuljetus ei vaikuta

pyörän ajettavuuteen ja jarrujen

Liedon logistiikkakeskuksen

rakennustyöt etuajassa

Pasi Ripatti kertoo rahtipyörästä

tulleen hyviä kokemuksia Helsingistä,

jonka vuoksi toimintaa laajennettiin

Turkuun.

DB Schenker siirtää Lietoon Turun

satama-alueen terminaalitoimintonsa.

Noin 14 500 neliömetrin

lämmitetyn terminaalin

ja 3 400 neliömetrin ulkohallin

rakennustyöt ovat edenneet hyvään

tahtiin, jopa hieman etuajassa.

Toukokuussa oli edessä

runkojen pystytys ja maalämpöporaukset.

– Myös rakennusten suhteen on

tavoitteena päästöjen pienentäminen.

Vaasan ja Porin terminaaleista

olemme saaneet hyviä

kokemuksia maalämmöstä. Lieteho

on silti riittävä, DB Schenkerin

nouto- ja jakeluliikennejohtaja

Jussi Kiviluoto sanoo.

Rahtipolkupyörä Velove Armadillolla

kuljetuskontin paino on 40

kiloa ja koko 140 x 86 x 101 cm.

toon on tulossa myös aurinkopaneelit

katolle, DB Schenkerin

Turun tuotantoalueen johtaja

Jukka Laine kertoo.

Rakennustöiden sijaan Laine

on hieman huolissaan alueen

liikennejärjestelyistä. DB Schenkerin

terminaalin muuton myötä

raskaan liikenteen odotetaan

lisääntyvän alueelle oleellisesti.

– Kehätien vetokyvystä ei ole

vielä varmuutta. Myös Ravattulan

eritasoliittymän rakentamisella

alkaisi olla kiire, Laine

pohtii.

51

More magazines by this user
Similar magazines