Seppo Sajama LOGIIKKA JA ARGUMENTAATIO 2012 - Joensuu

puolestaan ihminen, joka ei varmista välittämänsä informaation totuutta. Ja ihminen, joka ei pysy
asiassa, rikkoo relevanssin sääntöä. Ihminen, joka puhuu epäselvästi tai argumentoi surkeasti, rikkoo
tavan sääntöä.
8 Logiikan säännöt keskustelusääntöinä?
Mutta miksi ja milloin ihmiset keksivät logiikan eli saivat päähänsä ryhtyä esittämään deduktiivisia
argumentteja? Tätä kysyi Friedrich Nietzsche. Hänen kirjaansa Wille zur Macht sisältyy hieno kuvaus
logiikan synnystä. Se löytyy englanninkielisen version Will to Power pykälistä 477‐562. Logiikka ei
Nietzschen mukaan syntynyt totuuden rakkaudesta tai muusta ylevästä motiivista, kuten yleensä
väitetään. Logiikan synnyn selittää pelkkä alkuihmisten olemassaolon turvaamisen tarve (WP 512). Koko
inhimillisen tietämisen välineistön tavoite ei ole tieto tiedon vuoksi vaan käytännön asioiden hallinta.
Tieto tiedon vuoksi on perverssi idea, koska kaikki tieto on elämän vuoksi. (WP 503)
Yksi logiikan perustavimmista periaatteista on ristiriidan laki “ei: (A & ei‐A)”. Selkokielisesti se sanoo:
“Älä hyväksy lausetta ja sen vastakohtaa (negaatiota)”. Tämä ei ole mikään puhtaan järjen apriorinen,
kaikkea kokemusta edeltävä idea. Se on vain periaate, jonka esivanhempamme ovat huomaamattaan
valinneet kommunikaatiotaan ja yhteistoimintaansa helpottamaan. Tai oikeastaan he eivät valinneet
sitä, vaan pikemmin se valitsi heidät mahdollistamalla heidän kommunikointinsa ja sitä kautta
yhteistyönsä ja eloonjäämisensä. Vartiomiehestä, joka kertoo samaan hengenvetoon, että mitään
vaaraa ei ole näkyvissä ja että suuri vaara uhkaa välittömästi, ei ole mitään hyötyä. (Vrt. WP 516.)
Logiikan lait (ja niihin perustuvat argumentaation säännöt) ovat suunnittelematta syntyneitä,
luonnonvalinnan vahvistamia, puhuvien olentojen lajinsisäisen yhteistyön edellyttämiä
kommunikointiperiaatteita – ei mitään sen enempää. (Ks. WP 530)
Logiikoita on ehkä monia, mutta mahdolliset muiden logiikkojen kannattajat ovat kuolleet jo ajat sitten
sukupuuttoon. Ehkä neandertalin ihmisten sukupuuttoon kuolemisen syy ei ollut heidän kömpelö ja
energiaa tuhlaava ruumiinrakenteensa eikä edes aivokapasiteetin rajallisuus vaan heidän suosimansa
ylen hämärä logiikka.
Perinteisten logiikan oppikirjojen tunnustamia “ajattelun lakeja” on kolme (ja ne löytyvät Aristoteleen
Metafysiikan 4. kirjasta): (i) Identiteetin laki “A = A” sanoo, että jokainen olio on identtinen itsensä
kanssa. (ii) Ristiriidan laki “ei (A ja ei‐A)” sanoo, etteivät lause ja sen negaatio (“vastakohta”) voi olla
tosia samanaikaisesti. (iii) Kolmannen poissuljetun laki “A tai ei‐A” sanoo puolestaan, että joko lauseen