Seppo Sajama LOGIIKKA JA ARGUMENTAATIO 2012 - Joensuu
Seppo Sajama LOGIIKKA JA ARGUMENTAATIO 2012 - Joensuu
Seppo Sajama LOGIIKKA JA ARGUMENTAATIO 2012 - Joensuu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
II ARGUMENTIN ANALYSOINTI <strong>JA</strong> KRITISOINTI<br />
1 Argumenttianalyysin idea<br />
Argumentin analysointi on perustaito, josta on hyötyä niin muiden argumentteja arvioidessa kuin omia<br />
rakentaessa. Analyysissä voi erottaa kolme vaihetta: (1) argumentin loogisen luurangon esiin<br />
kaivaminen, (2) argumentin lajin määritys ja (3) argumentin hyvyyden arviointi. Muutama kommentti<br />
näistä on tarpeen väärinkäsitysten torjumiseksi.<br />
(1) Argumentin luurangon esiin kaivaminen ei tarkoita välttämättä sen pukemista formaalisen logiikan<br />
kirjasta löytyvän kaavan muotoon. Tässä ollaan opettelemassa käytännön argumenttianalyysiä, ja sen<br />
näkökulmasta esimerkiksi Toulminin mallin mukainen kuva argumentin rakenteesta voi olla aivan yhtä<br />
hyvä kuin jokin eksaktimpi malli. Ja ennen kaikkea se on todennäköisesti paljon hyödyllisempi, koska se<br />
on itse rakennettu ja siksi ymmärrettävä.<br />
(2) Filosofisen argumentoinnin taitoa opettavissa kirjoissa käytetään useimmiten esimerkkeinä<br />
deduktiivisia argumentteja. Kuitenkin suurin osa ihmisten käyttämistä argumenteista on ei‐deduktiivisia<br />
eli induktiivisia (sanan laajassa merkityksessä). Ja kaiken lisäksi usein on hyvin vaikea tietää, kumpaan<br />
lajiin argumentti kuuluu. Sen selvittäminen on kuitenkin tärkeää, koska deduktiiviselta ja induktiiviselta<br />
argumentilta vaaditaan eri asioita.<br />
(3) Deduktiivisen argumentin hyvyys on loogista pätevyyttä. Sen sijaan induktiivisen argumentin hyvyys<br />
on “induktiivista voimaa”, jota arvioidaan eri tavalla. Jokin argumentin haukkuminen surkeaksi sillä<br />
perusteella, ettei se ole loogisesti pätevä, osoittaa vain haukkujan itsensä surkeutta, jos argumentin<br />
esittäjä tarkoitti argumenttinsa induktiiviseksi.<br />
2 Loogisen syvärakenteen idea<br />
Ihmiset olivat argumentoineet kymmeniä tuhansia vuosia ennen kuin ilmestyivät ensimmäiset<br />
argumentoinnin opettajat, kreikkalaiset sofistit noin kaksi ja puoli tuhatta vuotta sitten. Sofistit<br />
vastasivat todelliseen tarpeeseen: nopeasti vaurastuvassa ja kasvavassa käsiteollisessa yhteiskunnassa<br />
politiikan ja oikeuden merkitys kasvoi vähintään yhtä nopeasti kuin talous. Argumentoinnin eli<br />
vakuuttamisen taidolla oli kysyntää, koska monimutkaistuvassa yhteiskunnassa yksilöiden välisten<br />
konfliktien mahdollisuus lisääntyi tavaroiden vaihdon lisääntyessä tuntemattomien ihmisten välillä.<br />
Aikaisemmat pienyhteisöjen suku‐ ja perhekeskeiset epämuodolliset konfliktinratkaisumetodit eivät
Change language