03.01.2013 Views

Seppo Sajama LOGIIKKA JA ARGUMENTAATIO 2012 - Joensuu

Seppo Sajama LOGIIKKA JA ARGUMENTAATIO 2012 - Joensuu

Seppo Sajama LOGIIKKA JA ARGUMENTAATIO 2012 - Joensuu

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

kaksimerkityksisyyteen, johon isäsi on koira ‐argumentin virheellisyys tuntuu perustuvan, vaan se<br />

perustuu sen sisältämien premissien kyseenalaisuuteen. Argumentti voidaan näet avata muotoon:<br />

A:ta syytetään X:stä.<br />

X:ään voi syyllistyä vain paheellinen.<br />

Naapurien todistuksen mukaan A ei ole paheellinen.<br />

‐ ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ ‐<br />

A ei ole voinut syyllistyä X:ään.<br />

Argumentin suurin ongelma on tietysti sanoissa “naapurien todistuksen mukaan”. Jos argumenttiin voisi<br />

lisätä ylimääräisen premissin “se, mitä naapurit todistavat, on aina ehdottoman totta”, argumentti olisi<br />

(ehkä) jopa deduktiivisesti pätevä.<br />

Kukaan ei kuitenkaan hyväksyisi argumenttia edes siinä muodossa, koska muutkin premissit voidaan ja<br />

pitää asettaa kyseenalaisiksi. Myös ajatuksessa, että varkauteen voi syyllistyä vain paheellinen, on jotain<br />

mätää. Se on näet täysin epäinformatiivinen väite eli hypoteesi, jota mikään kokemus ei voi osoittaa<br />

epätodeksi. Jokainen vastaesimerkki (hypoteesin kumoava esimerkki) eli tapaus, jossa hyveellinen<br />

ihminen on varastanut, voitaisiin nimittäin kumota sanomalla: “Tietenkään hän ei ole hyveellinen, koska<br />

hän kerran varasti!”<br />

Aristoteles otti aikoinaan tehtäväkseen tällaisten virhepäätelmien paljastamisen kirjoituksessaan<br />

Sofistien virheistä. Niitä paljastaessaan hän tuli samalla keksineeksi logiikan. Logiikkahan on oppi<br />

pätevistä päätelmistä.<br />

3 Filosofisen argumentin analyysi: Thrasymakhos<br />

Platonin Valtion ensimmäisestä kirjasta (338c‐339e) löytyy Sokrateen ja Thrasymakhoksen keskustelu<br />

oikeudenmukaisuuden luonteesta. Siinä Sokrates kumoaa Thrasymakhoksen esittämän määritelmän,<br />

jonka mukaan oikeudenmukaisuus on yhtä kuin vahvemman etu. Kannattaa huomata, miten alla<br />

olevassa tiivistelmässä (josta on jo poistettu 75 % “turhasta” tekstimassasta käsittelyn helpottamiseksi)<br />

ennen varsinaisen vasta‐argumentin esittämistä Sokrates vaatii Thrasymakhosta tarkentamaan<br />

väitteensä sisällön. Ellei hän tekisi näin, Thrasymakhos voisi väistää kaikki vaikeudet sanomalla: “Enhän<br />

minä noin sanonut.”<br />

T: Väitän, että oikeudenmukaisuus on yhtä kuin vahvemman etu, ei mitään muuta. No, miksi et<br />

kiistä? ...<br />

S: Kunhan ensin käsitän mitä tarkoitat, sillä nyt en vielä ymmärrä. ... [S]ano toki selvemmin, mitä<br />

tarkoitat.<br />

T: No, etkö tiedä, että toisissa valtioissa on yksinvalta, toisissa kansanvalta, toisissa ylimystön

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!