Seppo Sajama LOGIIKKA JA ARGUMENTAATIO 2012 - Joensuu
Seppo Sajama LOGIIKKA JA ARGUMENTAATIO 2012 - Joensuu
Seppo Sajama LOGIIKKA JA ARGUMENTAATIO 2012 - Joensuu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
kaksimerkityksisyyteen, johon isäsi on koira ‐argumentin virheellisyys tuntuu perustuvan, vaan se<br />
perustuu sen sisältämien premissien kyseenalaisuuteen. Argumentti voidaan näet avata muotoon:<br />
A:ta syytetään X:stä.<br />
X:ään voi syyllistyä vain paheellinen.<br />
Naapurien todistuksen mukaan A ei ole paheellinen.<br />
‐ ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ ‐<br />
A ei ole voinut syyllistyä X:ään.<br />
Argumentin suurin ongelma on tietysti sanoissa “naapurien todistuksen mukaan”. Jos argumenttiin voisi<br />
lisätä ylimääräisen premissin “se, mitä naapurit todistavat, on aina ehdottoman totta”, argumentti olisi<br />
(ehkä) jopa deduktiivisesti pätevä.<br />
Kukaan ei kuitenkaan hyväksyisi argumenttia edes siinä muodossa, koska muutkin premissit voidaan ja<br />
pitää asettaa kyseenalaisiksi. Myös ajatuksessa, että varkauteen voi syyllistyä vain paheellinen, on jotain<br />
mätää. Se on näet täysin epäinformatiivinen väite eli hypoteesi, jota mikään kokemus ei voi osoittaa<br />
epätodeksi. Jokainen vastaesimerkki (hypoteesin kumoava esimerkki) eli tapaus, jossa hyveellinen<br />
ihminen on varastanut, voitaisiin nimittäin kumota sanomalla: “Tietenkään hän ei ole hyveellinen, koska<br />
hän kerran varasti!”<br />
Aristoteles otti aikoinaan tehtäväkseen tällaisten virhepäätelmien paljastamisen kirjoituksessaan<br />
Sofistien virheistä. Niitä paljastaessaan hän tuli samalla keksineeksi logiikan. Logiikkahan on oppi<br />
pätevistä päätelmistä.<br />
3 Filosofisen argumentin analyysi: Thrasymakhos<br />
Platonin Valtion ensimmäisestä kirjasta (338c‐339e) löytyy Sokrateen ja Thrasymakhoksen keskustelu<br />
oikeudenmukaisuuden luonteesta. Siinä Sokrates kumoaa Thrasymakhoksen esittämän määritelmän,<br />
jonka mukaan oikeudenmukaisuus on yhtä kuin vahvemman etu. Kannattaa huomata, miten alla<br />
olevassa tiivistelmässä (josta on jo poistettu 75 % “turhasta” tekstimassasta käsittelyn helpottamiseksi)<br />
ennen varsinaisen vasta‐argumentin esittämistä Sokrates vaatii Thrasymakhosta tarkentamaan<br />
väitteensä sisällön. Ellei hän tekisi näin, Thrasymakhos voisi väistää kaikki vaikeudet sanomalla: “Enhän<br />
minä noin sanonut.”<br />
T: Väitän, että oikeudenmukaisuus on yhtä kuin vahvemman etu, ei mitään muuta. No, miksi et<br />
kiistä? ...<br />
S: Kunhan ensin käsitän mitä tarkoitat, sillä nyt en vielä ymmärrä. ... [S]ano toki selvemmin, mitä<br />
tarkoitat.<br />
T: No, etkö tiedä, että toisissa valtioissa on yksinvalta, toisissa kansanvalta, toisissa ylimystön