Seppo Sajama LOGIIKKA JA ARGUMENTAATIO 2012 - Joensuu

Näistä huonoista vaihtoehdoista (1) on minusta paras valinta. Suopeuden periaate kieltää hyväksymästä
sekä Matteuksen kirjoittajan huonoon valoon saattavaa (2):ta että Jeesuksen huonoon valoon saattavaa
(3):ta. (1) on paras, koska erehtyminen on inhimillistä.
Tämän ratkaisun pitäisi kelvata joka‐sana‐tosi ‐opin kannattajallekin. Hän voi näet hyvin sanoa, että väite
"Jeesus erehtyi" seuraa loogisesti Matteus 24:stä ja meidän historiallisista tiedoistamme. Sen sijaan väite
"Jeesus erehtyy" ei seuraa Jeesuksen sanoista Matteus 24:ssä ja Jeesuksen hallussa olleista tiedoista.
On parempi olla vilpitön ja erehtyä kuin sumuttaa kuulijoitaan hienoilla semanttisilla tempuilla.
8 Toinen vastaesimerkki Grudemille
Aristoteles sanoo Metafysiikkansa alussa, että ihmisillä on luontainen halu tietää: “Kaikki ihmiset
tavoittelevat luonnostaan tietämistä”. Tämä halu ilmenee eri kansojen myyteissä maailman synnystä eli
siitä, miten “jotain” syntyi “ei mistään”. Yksi tunnetuimmista on Raamatun (1992 suomennos) alun
kuvaus maailman luomisesta. 1. Mooseksen kirjan kolme ensimmäistä jaetta ovat:
1 Alussa Jumala loi taivaan ja maan.
2 Maa oli autio ja tyhjä, pimeys peitti syvyydet, ja Jumalan henki liikkui vetten yllä.
3 Jumala sanoi: ”Tulkoon valo!” Ja valo tuli. (Raamattu 1992)
USA:ssa vaikuttanut fundamentalistinen teologi Franz Pieper kertoo alun perin 1940‐luvulla julkaistussa
Kristillisessä dogmatiikassaan, miten nämä kolme riviä on ymmärrettävä:
Raamatun mukaan maailma ei ole mikään Jumalasta lähtenyt virtailu, siis Jumala itse (panteismi,
emanatismi) eikä myöskään jumaluuden vaikutuksesta tapahtunut ikuisen materian
hahmottuminen, vaan kolmiyhteisen Jumalan tyhjästä aikaansaama luomus (1. Moos. 1:1; Room.
4:17; Hepr. 11:3). Tätä tyhjää ei ole käsitettävä aineeksi, vaan todella “ei miksikään”, koska ennen
luomista ei ollut kerrassaan mitään muuta kuin Jumala (1. Moos. 1:1; Joh. 1:1), ja koska vasta
hetkestä, josta sanotaan “alussa”, kaiken muun paitsi jumalan olemassaolo alkoi (Ps. 90:2; Kol.
1:17). Näin ollen on maailmankaikkeuden luominen tyhjästä juuri Jumalalle ominainen. (Pieper,
173; runsas kreikkalainen ja latinalainen oppisanasto jätetty pois)
Pieper tekee tässä täysin selväksi, että luominen tapahtui tyhjästä, ex nihilo. Kuitenkin varhaisen
amerikkalaisen fundamentalistin, Robert Youngin, vuonna 1862 julkaistun sanatarkan käännöksen
(Young's Literal Translation) mukaan sama kertomus kuulostaa varsin erilaiselta:
1 In the beginning of God's preparing the heavens and the earth ‐‐
2 the earth had existed waste and void, and darkness [is] on the face of the deep, and the Spirit of
God fluttering on the face of the waters,