Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

Taide- ja taitokasvatuksen haasteet luokanopettajankoulutuksessa
221
Taulukko 1. Taide- ja taitoaineiden tuntimäärät perusopetuksessa ja lukiossa h/oppiaine
(Asetus 1435/2001; Asetus 2002/95).
Luokkaaste
Taide- ja taitoaineiden tuntimäärät perusopetuksessa ja lukiossa h/oppiaine
Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta valinnainen
yhteensä pakollista
1–4 4 4 4 8 6 26 vuosiviikkotuntia
5–9 3 4 7 10 6 30 vuosiviikkotuntia
lukio 1–2 1–2 2 vaihtelee
lukioittain
Minimi
yhteensä
8 9 11 20 12–
5 vuosiviikkotuntia/
kurssia
Nykyisen perusopetuksen tuntijaon mukaan (Asetus 1435/2001) taide- ja taitoaineiden
osuus vuosiluokilla 1–4 on 32 % ja vuosiluokilla 5–9 22 % opetustuntien
määrästä. Musiikin, kuvataiteen ja käsityön opinnot päättyvät
monien oppilaiden kohdalla perusopetuksen seitsemännellä luokalla, jolloin
musiikkia tai kuvataidetta on vähimmillään vain yksi vuosiviikkotunti eli 38
tuntia koko lukuvuonna. Vuosiluokkien 5–9 taide- ja taitoaineiden kaikille
oppilaille yhteinen osuus on vain 17 % kokonaistuntimäärästä.
Käsityönopetuksen järjestelyt perusopetuksessa, ja niihin liittyvä opintojen
sukupuolittuneisuus, luovat erityishaasteen sekä perusopetuksen käsityöoppiaineen
kehittämiselle että luokanopettajakoulutuksen käsityökursseille.
Käsityönopetus on järjestetty koko perusopetuksen ajan siten, että opetus on
jakaantunut kahteen käsityölajiin, tekstiilityöhön ja tekniseen työhön. Oppilaat
ovat valinneet, kumpaa näistä he painottavat opinnoissaan. Valintatilanne
on nykyään 1 aikaisintaan neljännen vuosiluokan jälkeen. Aiemmin se
järjestettiin jo peruskoulun kolmannen luokan jälkeen. Käsityölajin valinnan
seurauksena käsityönopetus on toteutunut sukupuolittuneena, sillä suurin
osa tytöistä on valinnut tekstiilityön ja lähes kaikki pojat teknisen työn. (Hanhinen
2001, 60; Lahelma 1992, 90–93; Ojala 1998.) Opetushallituksen vuonna
1997 suorittaman kyselyn mukaan 11 % tytöistä oli valinnut teknisen työn
ja vain 2 % pojista tekstiilityön kolmannen luokan jälkeen (Ojala 1998, 266).
Käsityönopetuksen erityishaasteena on purkaa perinteistä sukupuolittuneisuutta,
johon perusopetuksen opetussuunnitelmat ovat virallisella tasol-
1
Jotkut koulut ja kunnat järjestävät käsityönopetuksen niin kutsuttuna yhteisenä käsityönä,
jolloin oppilaat opiskelevat samansisältöistä käsityötä (Riipinen 2007).