Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

336 Matti Rautiainen & Anna Veijola
lijat lähettivät heidät viljankorjuuseen:
”Talon tai kylän väki lähdössä kaatamaan viljaa. Välineinä miehillä viikatteet.
Naisilla haravat, joilla erottelevat viljoja leikkaamisen jälkeen.”
”Viljan niittäminen on päättynyt ja nyt palataan kotiin.”
Monet opiskelijoista tunnistivat toimenpiteen edelleen nimenomaan heinänkorjuuksi:
”Talon väki menossa heinäpellolle, koska mukana on viikatteet ja haravat.
Heinää kasvatettiin rehuksi eläimille. Heinä nostettiin seipäisiin kuivumaan.”
”Ihmiset menevät korjaamaan heinää (haravat, seipäät).”
Epäröintiä vastauksissa näkyi myös ”naisten töiksi” luokiteltujen kuvien, eli
pellavan vitomisen ja pyykin valkaisemisen auringon valossa yhteydessä. Kuvaa
jossa pellava oli levitetty nurmelle valkaistumaan auringon valossa kuvasivat
opiskelijat näin:
”Pyykin kuivaus”
”Jotain ’naisten töitä’, viimeisessä kuvassa jotain tekstiilien kuivatusta.”
”Veikkaan että kuivatuilla liinoilla ehkäistään hallan vaikutuksia pelloilla.”
”Pyykin asettamista kuivumaan ja valkaistumaan auringossa => pellava
valkeaa auringossa.”
Pellavan vitominenkin oli työmuoto, jonka suurin osa opiskelijoista osasi yhdistää
pellavan käsittelyyn, mutta osan mielestä pellavan sijaan kuvassa käsiteltiin
joko viljaa, villaa tai puuvillaa.
Selkeästi huonoiten opiskelijat tunsivat sellaisia työmuotoja, joita ei historian
oppikirjoissa juurikaan kuvata. Risukarhi ja vipukeinu olivat välineitä,
joita tulevat historianopettajat eivät tunnistaneet. Yksi opiskelija 14 opiskelijan
joukossa oli tosin poikkeus, hän tunnisti kaikki kuvissa esiintyneet työmuodot
ja välineet risukarhia ja vipukeinua myöten.