Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

Toisensa kohtaavat ainedidaktiikat
Didaktinen tutkimus on perinteisesti määrittynyt ainedidaktiseksi silloin,
kun tutkimuksen kysymyksenasettelu on ollut jonkin oppiaineen opetuksen
ja oppimisen kannalta erityisen tärkeä ja kiinnostava. Suuntautumisensa
vuoksi ainedidaktinen tutkimus on tyypillisesti poikkitieteellistä edellyttäen
kasvatustieteellisen asiantuntemuksen lisäksi tutkimuskohteensa mukaista
oppiaineen sisällöllistä ja didaktista erityisosaamista. Nykyisellään useimpien
ainedidaktiikkojen tutkimusyhteisöt ovat varsinkin kansainvälisesti
kasvaneet niin laajoiksi, että alan tärkeimmät konferenssit ovat eriytyneet
omiksi ainespesifeiksi tapahtumikseen. Osittain myös tämänkertaisen ainedidaktiikoille
yhteisen symposiumin jakautuminen sessioihinsa noudatti
tätä toimintatapaa. Siitä huolimatta, että ainedidaktiseen tutkimukseen on
luonnostaan sisään rakennettu ainespesifi näkökulma, ainedidaktiikoilla
kiistatta on myös paljon yhteistä ja opittavaa toinen toisiltaan. Tampereella pidetyn
symposiumin julkaisun koostamisessa halusimme erityisesti korostaa
tätä ainedidaktisen tutkimuksen yhteisyyttä emmekä sijoittaneet artikkeleita
sessioidensa mukaiseen järjestykseen.
Symposiumin teema Pelit, opetussuunnitelma ja didaktiikka on sisällöltään
monimerkityksinen. Pelit voidaan ajatella osaksi opetusmenetelmiä,
mutta pelejä voidaan tarkastella myös didaktiseen vuorovaikutusprosessiin
kuuluvina roolien ja positioiden ottamisina.
Symposiumin teeman mukaisesti osa tarjotuista artikkeleista, kuten esimerkiksi
Rasku-Puttosen, Poikkeuksen ja Lerkkasen artikkeli, käsittelee jo
sinällään ainedidaktiikoille yhteisiä, yleispedagogisia kysymyksiä. Samoin
Kukkosen, Attorpsin ja Tossavaisen sekä Silfverbergin tutkimuksissaan käyttämät
metodit sopivat sellaisenaan minkä tahansa kouluaineen opetuksen kehittelyyn
ja analyysiin. Marjo Räsäsen artikkelin otsikko ”Taide, taitaminen
ja tietäminen – kokonaisvaltaisen opetuksen lähtökohtia” kuvaa sattuvasti
monissa symposiumin esityksissä esiin noussutta ainerajat ylittävää, integroivaa
yleisotetta sekä luokan- että aineenopetuksessa. Esteettiset kokemukset,
taitaminen, tietäminen ja hyvä mieli ovat onnistuneen oppimistilanteen