Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

358 Olli-Pekka Salo
sin Uudestakaupungista, itäisin Joensuusta ja eteläisimmät pääkaupunkiseudulta.
Vanhin vastaaja on syntynyt vuonna 1943 ja nuorin vuonna 1981. On
huomattava, että aineistoa ei siinä mielessä voine pitää kattavana, että ruotsinopettajien
sähköpostilistalle eivät kuulu läheskään kaikki ruotsinopettajat.
On syytä olettaa, että listalla ovat yliedustettuna sellaiset opettajat, jotka haluavat
saada tietoa koulutuksista ja tapahtumista ja jotka sitä kautta pyrkivät
aktiivisesti ylläpitämään ja kehittämään ammattitaitoaan. Lisäksi on todennäköistä,
että kyselyyn osallistuneet opettajat ovat tämän listan jäsenistä niitä
aktiivisimpia oman työnsä kehittäjiä. Näin ollen aineiston voi jossain mielessä
sanoa koostuvan eksperttiopettajien (ks. esim. Jaakkola 1997) vastauksista,
minkä vuoksi aineiston yleistettävyyteen on syytä suhtautua varauksella.
Tämä koskee etenkin opettajien pedagogisia toimintatapoja sekä oppiaineen
sisällöllisiin valintoihin liittyviä ratkaisuja. Toisaalta tässä artikkelissa käsiteltävät
kysymykset luotaavat opetustyötä kokonaisvaltaisesti, jolloin pedagoginen
kyvykkyys ei nouse niin keskeiselle sijalle, vaikka yleiseen asennoitumiseen
se toki saattaa vaikuttaa.
Kyselylomaketta laatiessani päädyin avoimiin kysymyksiin, sillä halusin
päästä käsiksi ruotsinopettajien käsityksiin opettamastaan aineesta. Kysymyksissä
puhutaan esimerkiksi ruotsin opettamisesta ruotsin kielen opettamisen
sijaan, sillä tällä tavoin pyrin saamaan selville, miten opettajat itse
määrittelevät oman oppiaineensa sisällöt. Ruotsin opettamiseen kun pitäisi
vaikkapa peruskoulun opetussuunnitelmaperusteiden mukaan kuulua kielitaidon
opettamisen lisäksi myös kulttuuritaitojen ja opiskelustrategioiden
opettamista (esim. POPS 2004, 121).
Tässä artikkelissa käsittelen opettajien vastauksia kahteen kysymykseen,
jotka valottavat ruotsin opettamista kahdesta vastakkaisesta näkökulmasta
eli mikä ruotsin opettamisessa on opettajien mielestä mukavinta ja toisaalta
mikä siinä on ikävintä. Tutkimus on luonteeltaan lomakkeella toteutettu puolistrukturoitu
haastattelu, jossa kaikille on esitetty samat kysymykset ilman
valmiita vastausvaihtoehtoja (ks. esim. Eskola & Suoranta 1998). Vastaukset
olen teemoitellut aineistosta nousevien ilmiöiden perusteella, jolloin yksittäisen
opettajan vastuksessa saattaa esiintyä useita teemoja.
Ruotsin opettamisen ihanuus…
Opettajien vastaukset kysymykseen, mikä ruotsin opettamisessa on mukavinta,
voi jakaa neljään pääluokkaan. Ensinnäkin ruotsin opettamisesta tekee
mukavaa toisten ihmisten kanssa työskenteleminen ja toiseksi ruotsin opet-