Itsetehostuksesta nöyryyteen

Löwestä tuli vuonna 1941 Saksalaisen kauppakamarin hallituksen varajäsen. Hän
joutui myös Ison-Britannian ns. mustalle listalle. Oman ilmoituksensa mukaan
Goldbeck-Löwe ei osallistunut politiikkaan eikä kuulunut mihinkään puolueeseen,
mutta äänesti Ruotsalaisen kansanpuolueen ehdokkaita.
100
Välirauhan jälkeen paniikkimieliala valtasi eräät
johtavissa asemissa olevat suomensaksalaiset. Heihin
kuului Algol Oy:n toimitusjohtaja Adolf Goldbeck-Löwe,
joka moottoriveneellä lähti 26.9.1944 Kokkolasta
Ruotsiin. Siellä hän jonkin ajan kuluttua perusti
kohtuullisen hyvin menestyneen kilpailevan yrityksen
Pegol Ab:n. Riksarkivet, Tukholma
Adolf Goldbeck-Löwe kertoi kuuluneensa Helsingin Deutscher Vereiniin ja
jäsenistön enemmistön tapaan puheenjohtajana vastustaneensa kansallissosialistista
yhtenäistämistä Saksalaisen Siirtokunnan perustamisen jälkeen vuonna 1935.
Tämän jälkeen hänet nähtiin saksalaisissa piireissä oppositiomiehenä, jota ei
kutsuttu virallisiin tilaisuuksiin. Koska molemmat hänen Saksassa asuvista
sisaristaan olivat joutuneet kärsimään hänen oppositioasemansa vuoksi, liittyi hän
kuitenkin sovinnon merkiksi vuonna 1938
Saksalaiseen Siirtokuntaan. Sen jäsenyys oli Goldbeck-Löwen mukaan ainoastaan
muotoseikka ja hän oli Siirtokunnan kanssa tekemisissä niin vähän kuin
mahdollista. Jatkosodan vuosina noin ¾ Suomen tuonnista tuli Saksasta ja Algol
oli maan johtava tuontiyritys. Goldbeck-Löwe toimi yhteistyössä sekä Saksan
lähetystön että saksalaisten kauppavaltuuskuntien kanssa. Hänet tunnettiin silloin
sekä Helsingin suurituloisimpana liikemiehenä että saksalaismielisenä, jolle vielä
viimeiseen asti myönnettiin Saksan rautaa, terästä ja hiiltä koskevia
tuontilisenssejä. Ruotsalaisen Expressen-lehden mukaan Goldbeck-Löwe kuului
niihin suomalaistuneisiin saksalaisiin, jotka olivat olleet läheisessä ja
pitkäaikaisessa yhteydessä Helsingin natsipiireihin (Han tillhör i alla fall den krets
av i Finland naturaliserade tyskar som stått i lång och direkt intimkontakt med de
nazistiska kretsarna i Helsingfors). Kuvauksen kirjoitti luultavasti
suomalaissyntyinen Carl-Adam Nycop. 332
Aselevon solmimisen jälkeen syyskuussa 1944 Goldbeck-Löwe alkoi pelätä
neuvostojoukkojen miehitystä. Hän pelkäsi myös mahdollista saksalaisiin
332 Dr Junghagen demeneterar. Expressenin kirjoitus 9.1.1945