Itsetehostuksesta nöyryyteen

ko. saksalaisyhteisöihin heti sodan jälkeen?
• Millainen oli Saksan ja Unkarin kansalaisten saama kohtelu
sodanjälkeisessä Suomessa verrattuna saksalaisten saamaan kohteluun
Euroopan eri maissa Saksan kansallissosialistisen hallituksen
kukistumisen jälkeen keväällä 1945?
• Mikä oli Suomen saksalaisyhteisön panos Suomessa vuosina 1944–45
toimineeseen Saksan vastarintaliikkeeseen?
Jäsennys. Esitys on jäsennetty siten, että johdannossa hahmotellaan kuva Suomen
saksalaisyhteisöstä ja luodaan katsaus tutkimus- ja arkistolähdetilanteeseen.
Seuraavassa kahdessa luvussa käsitellään suomensaksalaisten yhdistyksiä ja
instituutioita. Tämän jälkeen tutkitaan omassa luvussaan suomensaksalaisten
asennoitumista vuosien 1939–40 talvisotaan ja heidän kansalaisuustilannettaan
Suomessa. Vuonna 1944 toimenpantua Saksan ja Unkarin kansalaisten internointia
ja suomensaksalaisten suhtautumista Saksan Suomessa vuosina 1944–45
toimineeseen vastarintaliikkeeseen tutkitaan myös omissa luvuissaan. Esitys
päättyy yhteenvedonomaiseen lukuun suomensaksalaisten identiteetin muutoksesta
itsetehostuksesta nöyryyteen.
Liitteet. Esitykseen kuuluu kolme liitettä: 1) henkilötietoja Saksan Suomen
lähettiläistä, sotilasattaseoista ja konsuleista, 2) AOK 20:n päällikkö Lothar
Rendulicin kirjelmä 8.8.1944 ja 3) ote Rendulicin kirjelmästä 5.9.1944.
Suomen saksalaisyhteisö
Suomen saksalaisella yhteisöllä tarkoitetaan tässä Suomessa
asuvien saksalaistaustaisten henkilöiden muodostamaa verkostoa,
jonka keskeisiä piirteitä olivat saksalaiseen kulttuuriin
identifioituminen, saksalaiset sukulaisuussuhteet ja saksan kielen
taito. Autonomian ja itsenäisyysajan suomalaisille Suomen
saksalainen yhteisö oli ennen kaikkea yhdysside Saksaan, sen talouselämään sekä
sen kehittämään teknologiaan ja kulttuuriin. Tieteen kehittyminen Suomessa
perustui laajalti Saksasta saatuihin vaikutuksiin. Suomen talouselämässä sellaisilla
saksalais- ja sveitsiläisperäisillä yrityksillä 1 kuten mm. Frenckell, 2 Hackman, 3
1
von Born 1968, 405–414, von Witzleben 2002, Leitzinger 2008, 139–155, Aminoff 2009,
58-63
2
Lilius 2000, Omistamisen taito 2002, 6-10
3
Nukari 1990
7