Itsetehostuksesta nöyryyteen

evakuoimisen eikä se enää tämän jälkeen toipunut entiselleen. Vuonna 1944
Viipurin seurakunnan jäsenluvuksi arvioitiin enää noin 400. 39
Vuonna 1928 perustettiin Turun ja Porin, Vaasan ja Hämeen läänit kattava
saksalainen kappeliseurakunta Turkuun, johon liittyi 242 jäsentä. 40 Jäsenluku
kasvoi tasaisesti ja vuonna 1937 seurakunnassa oli 379 jäsentä, joista 170 Turun
kaupungissa. Vuonna 1929 seurakunta perusti Turkuun saksalaisen merimieskodin
Linnankatu 73:een. Turun kappeli oli Helsingin saksalaisen seurakunnan alainen ja
sen kappalaisena toimi vuosina 1928–46 pastori Geert Sentzke, josta sen jälkeen
tuli Helsingin seurakunnan kirkkoherra. 41 Vuonna 1942 jäseniä oli 334 ja 1944
seurakunnan jäsenluvuksi arvioitiin 400–500. 42
Katoliset seurakunnat. Suomessa oli 1930-luvulla ja sotavuosina neljä katolista
seurakuntaa, joiden jäsenistö muodostui etupäässä puolalais-, saksalais- ja
italialaisperäisistä henkilöistä. Helsingin katolisen seurakunnan jäsenluku vuonna
1937 oli 1080, joista 58 % oli Suomen kansalaisia. Seurakuntien jäsenluvut olivat
vuonna 1938 Viipurissa 414, vuonna 1939 Terijoella 80 ja vuonna 1936 Turussa
141. 43 Yhteensä lienee katolisilla seurakunnilla ollut noin 1 700 jäsentä. Saksan
kansalaisten ja saksalaisperäisten jäsenten lukumäärästä ei ole tietoa, mutta jos
oletetaan että noin puolet oli suomensaksalaisia, olisi luku noin 800.
Suomalais-saksalaisia yhteistyöjärjestöjä. Suomen saksalaismieliset ja saksalaiset
upseerit perustivat Helsingissä Suomalais-Saksalaisen Seuran saksalaisten
joukkojen lähdettyä loppuvuotena 1918. Seurassa oli jäseniä 1920-luvulla noin
300, joista kaksi kolmasosaa oli suomalaisia ja kolmasosa saksalaisia. Jäsenmäärä
kasvoi 1930-luvulla, mutta väheni syksyn 1939 ja talvisodan aikana. Keväällä 1940
jäseniä oli vain noin 250. Järjestö uudisti kuitenkin organisaatiotaan ja saman
vuoden elokuusta lähtien jäsenluku nousi jyrkästi 2 609:ään. Vuonna 1941
jäsenmäärä oli 3 941 eli jatkosodan puhkeamisen seurauksena määrä oli noussut
1 184:llä. Lähes puolet jäsenistä oli helsinkiläisiä. Paikallisosastoja järjestöllä oli
28. 44
39 Siegfried 1940, 27, Die Wiborger deutsche Gemeinde 1942 (1943), 4, EK-Valpo I.
Saksalaisia yhdistyksiä Suomessa. Kansio 362, Kansallisarkisto
4040 Eine deutsche Gemeinde in Åbo 1924, 43, Zur Gründung einer deutsch-evangelsichen
Gemeinde in den Län Åbo-Björneborg, Wasa und Tavastehus 1925, 8, Die deutsche
Gemeinde in Åbo 1928, 5-6
41 Sentzke 1938, 10 Jahre Deutsche Gemeinde in Åbo 1938, 53-56, Die Gemeinde Åbo
während des Finnisch-Russischen Krieges 1940, 28, Avskedsfest för pastor Sentzke. Åbo
Underrättelserin kirjoitus 1.11.1946, Kyrkoherde Geert Sentzke 50 år. Hufvudstadsbladetin
kirjoitus 11.11.1947, Geert Sentzke sjuttio år. Hufvudstadsbladetin kirjoitus 11.11.1967
42 Die deutsche Gemeinde Åbo. Jahresbericht 1942 (1943), 5, EK-Valpo I. Saksalaisia
yhdistyksiä Suomessa. Kansio 362, Kansallisarkisto
43 Vuorela 1989, 172, 191, 203, 213
44 Suomalais-saksalaisen seuran toiminta vv. 1940–43, Dickmann 1975, 17, von Willebrand
1993, 1, Pullat 1997, 106, Jokisipilä 1999, 5-44, Hietala 2006, 93-95
13