06.01.2013 Views

Itsetehostuksesta nöyryyteen

Itsetehostuksesta nöyryyteen

Itsetehostuksesta nöyryyteen

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

YHDISTYKSET<br />

Suomensaksalaiset perustivat vuosina 1880–1935 noin 30 eri yhdistystä, joita<br />

tarkastellaan seuraavassa lähemmin. Tärkeimmät näistä yhdistyksistä olivat eri<br />

paikkakunnilla varhain syntyneet Deutscher Vereinit ja eräät naisjärjestöt. Lisäksi<br />

1930-luvulla syntyivät Saksalainen Siirtokunta ja NSDAP:n Suomen järjestö<br />

paikallisryhmineen. Vuonna 1920 perustetun Saksalaisen koulun<br />

kannatusyhdistyksen vaiheita on puolestaan kuvattu koulua koskevan jakson<br />

yhteydessä.<br />

Suomen saksalaisyhdistykset edustivat hyvin pientä osuutta kaikista Saksan<br />

ulkopuolella toimineista saksalaisyhdistyksistä. Saksassa laskettiin, että pelkästään<br />

Euroopassa asui 20 miljoonaa saksalaista Saksan ulkopuolella ja lisäksi 13<br />

miljoonaa muissa maanosissa. 133 Erään arvion mukaan oli vuonna 1935 eri maissa<br />

Saksan ulkopuolella yli 30 000 saksalaista yhdistystä. 134<br />

Suomen Saksalainen Siirtokunta – Die Deutsche Kolonie<br />

Deutscher Ausschussin ja NSDAP:n johtava rooli Siirtokunnan perustamisessa.<br />

Helsingissä toimineet saksalaiset yhdistykset kävivät ensimmäistä kertaa yhteisiä<br />

neuvotteluja toiminnastaan vuonna 1920. 135 Suomensaksalaisten ensimmäinen<br />

yhteisjärjestö oli Deutscher Ausschuss eli Saksalainen Valiokunta, jonka perusti<br />

kymmenen helsinkiläistä saksalaisyhdistystä Deutscher Vereinin aloitteesta<br />

2.3.1927. Valiokunnalle hyväksyttiin työjärjestys 27.4.1927. Yhteisjärjestön<br />

puheenjohtajaksi valittiin liikemies Oscar Schetelig. Hän oli asunut Suomessa jo<br />

ennen maailmansotaa ja sotavuosina toiminut suomalaisen jääkäripataljoonan<br />

saksalaisena vääpelinä, tulkkina ja kouluttajana Lockstedter Lagerissa sekä<br />

asiamiehenä Tukholmassa. Vuonna 1918 hänet komennettiin Suomeen. 136<br />

Valiokunnan varapuheenjohtajaksi valittiin E. Dampf ja sihteeriksi Saksalaisen<br />

kauppakamarin toiminnanjohtaja Otto von Zwehl. Viipurin ja Turun saksalaiset<br />

yhdistykset liittyivät valiokuntaan luultavasti vasta sen perustamisen jälkeen. 137<br />

Helsingin NSDAP:n puolueosasto (myöhemmin paikallisryhmä) osallistui vuodesta<br />

1932 lähtien Deutscher Ausschussin toimintaan ja pyrki turvaamaan itselleen<br />

johtavan roolin järjestössä. Se onnistui hyvin, sillä Deutscher Ausschussin<br />

puheenjohtajana toimi kauppias Arnold Brink, 138 joka liittyi NSDAP:hen vuonna<br />

1935 ja josta samaan aikaan tuli myös Saksalaisen Siirtokunnan pitkäaikainen<br />

133<br />

National Socialism. Basic Principles, Their Application by the Nazi Party´s Foreign<br />

Organizations, and the Use of Germans Abroad for Nazi Aims 1943, 186–211, 442<br />

134<br />

Das braune Netz 1935, 40<br />

135<br />

Vertretung der Deutschen in Helsingfors 1920, 5<br />

136<br />

Suomen jääkärien elämäkerrasto 1957, 223, Ketola 2004, 15-16<br />

137<br />

Ein Zweckverband der deutschen Vereine in Helsingfors 1927, 72–74, Israel 1928, 25,<br />

Kunze 1938<br />

138<br />

Arnold Frans Brink. Mitgliederkartei der NSDAP, Bundesarchiv, Berliini<br />

41

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!