Itsetehostuksesta nöyryyteen

lienee verrattuna Saksan kansalaisiin herkemmin luonut etäisyyttä
juutalaisvastaisuuteen, NSDAP:n ehdottomuuteen ja Saksan hallituksen ankaraan
sisäpoliittiseen linjaan ja ulkopoliittiseen aggressiivisuuteen.
Helsingin saksalaisen koulun ja Helsingissä toimivan saksalaisen kirjaston vuosina
2006–07 ilmestyneissä historiateoksissa Forsén sivuaa Suomen saksalaisyhteisöä.
Kirjaston lukemisto sopeutettiin vuonna kansallissosialismin linjauksiin karsimalla
pois ideologian kanssa yhteensopimattomia poliittisia näkemyksiä sisältävät
teokset. Toimintavuotena 1942–43 oli kävijöiden lukumäärä noin 5 000, mikä
tarkoittaisi noin kahtasataa asiakasta jokaista aukiolopäivää kohden. 85 Suppeassa
saksalaisyhdistyksiä koskevassa jaksossa Forsén ulottaa esityksensä vuoteen 1944
todeten saksalaisten yhdistysten jäsenistä Saksan kansalaisten osuuden olleen
suurin piirtein 30–40 % ja Suomen kansalaisten 60–70 %. 86 Saksan kansalaisten
todellinen osuus oli kuitenkin tätä suurempi ja Suomen kansalaisten osuus
vastaavasti pienempi. Myöskään Forsén ei kiinnitä huomiota siihen, että Deutscher
Vereinin ja muiden kansallissosialismiin jossain määrin varautuneesti
suhtautuneiden yhdistysten toiminta päättyi loppuvuodesta 1940, kun nämä
yhdistykset lopullisesti ja vapaaehtoisesti alistuivat NSDAP:n
yhtenäistämispyrkimyksille.
Saksalainen tutkija Robert Schweitzer on useissa 1970-luvulta lähtien julkaistuissa
laajoissa tutkimuksissaan käsitellyt suomensaksalaisia varsinkin 1800-luvulla.
Alun perin vuonna 1993 ja 2000 julkaistuissa kirjoituksissaan hän ohimennen myös
käsittelee Helsingin Saksalaista koulua ja Saksalaista Siirtokuntaa, jonka hän tosin
erheellisesti mainitsee perustetuksi vuonna 1927, joka oli Deutscher Ausschussin
perustamisvuosi. Schweitzerin näitä instituutioita käsittelevät kohdat perustuvat
suurelta osin Helsingin saksalaisen seurakunnan ja Saksalaisen koulun
historiateoksiin. Niinpä hän tyytyy etupäässä kertaamaan jo aiemmin julkaistuja
havaintoja eikä tuo liiemmin esille uusia tutkimustietoja. Muiden
saksalaistaustaisten kirjoittajien tapaan hän liioittelee saksalaisen koulun rehtorin
merkitystä kansallissosialismin torjujana. 87 Sen sijaan on Schweitzerin teoksessa
entisestä venäjänsaksalaisesta ja myöhemmästä suomensaksalaisesta liikemiehestä
ja kulttuurivaikuttajasta Thedor Auesta useita tärkeitä Suomen saksalaisyhteisöä
koskevia pikkutietoja. Koska tämä teos perustuu Schweitzerin itse keräämään
tietoaineistoon, on sen tutkimuksellinen anti suurempi kuin muiden hänen samaa
aihetta käsittelevien kirjoituksiensa. 88
Tutkija Antero Leitzinger on vuonna 2008 julkaistussa väitöskirjassaan
”Ulkomaalaiset Suomessa 1812–1972” suppeasti luonnehtinut Suomen
85
”...geräuschlos unberechenbare Zinsen spenden”. 125 Jahre Deutsche Bibliothek Helsinki
2006, 24
86
Begegnungen – Kohtaamisia koulutiellä. Deutsche Schule Helsinki. 125 Jahre auf dem
Weg 2006, 41
87
Schweitzer 2008, 109-113, 226-227
88
Schweitzer 2000, 82-85, 91-94
27