Itsetehostuksesta nöyryyteen

Vertailevassa kirjoituksessani internoinneista ja karkotuksista vuodelta 2008 olen
itsekin lyhyesti käsitellyt vuosina 1944–46 internoituja Saksan ja Unkarin
kansalaisia. Useiden muiden sotavuosina ja sodan jälkeen internoitujen ryhmien
elinoloihin verrattuna heidän olonsa olivat havaintojen mukaan keskitasolla. 118
Käytetty arkisto- ja lehtiaineisto
Tämä kappale sisältää katsauksen tärkeimpiin tutkimuksessa käytettyihin arkistoja
lehtiaineistoihin.
Arkistot. Suomen saksalaisyhteisön tutkimista ajalta 1933–44 haittaa asiakirjojen
puute. Saksalaisen siirtokunnan aineisto ja NSDAP:n Suomen yksiköiden arkistot
hävitettiin jatkosodan loppuvaiheessa. Myös eräiden muiden yhdistysten ja
instituutioiden arkistoista lienee poistettu ainakin erityisen arkaluontoisia asioita
käsittelevät asiakirjat. Sen sijaan ovat Helsingin Deutscher Vereinin asiakirjat
säilyneet ja tieto siitä, että yhdistyksen arkisto olisi tuhottu syksyllä 1944, on täten
perätön. 119 Saksalaisen siirtokunnan arkisto tuhottiin, mutta sen painetut,
seikkaperäiset vuosikertomukset ovat säilyneet Helsingin yliopiston kirjaston
pienpainatekokoelmassa.
Etsivän Keskuspoliisin (EK) ja Valpon aineisto tarjoaa kuitenkin runsaasti tietoja
Suomen saksalaisyhteisöstä. Tämä aineisto ei tosin ole läheskään kattava.
Suomessa toimivat yhdistykset olivat lain mukaan velvollisia antamaan tietoja
jäsenistään, mikäli jäsenistöön kuului muiden maiden kansalaisia. Tästä syystä on
Valpon arkistoon jäänyt rekisteröityjen saksalaisten yhdistysten jäsenluetteloita.
Niiden perusteella on mahdollista tutkia jäsenten sosiaalista taustaa, kansalaisuutta,
asuinpaikkoja yms., sillä nimitietojen lisäksi on luetteloihin merkitty osoitteet,
kansalaisuustiedot ja muita satunnaisia tietoja. Valpo seurasi jonkin verran
saksalaisyhdistysten toimintaa siten, että sen etsivät saattoivat osallistua johonkin
yhdistyksen järjestämään tilaisuuteen tai laatia muistioita jostakin tietystä asiasta.
Aukoistaan huolimatta Valpon aineisto on käyttökelpoinen ja sitä on tässä
tutkimuksessa paljon hyödynnettykin.
Lisäksi Valpo muodosti vuosina 1944–47 erityisen Internointiarkiston, joka on
säilynyt kokonaisuudessaan. Tämänkin arkiston aineistoja on tutkittu. Myös
joitakin Kansallisarkiston muita kokoelmia sekä muutamia ulkoasiainministeriön
arkiston kokoelmia on hyödynnetty.
Helsingin Saksalaisen koulun ja Helsingin saksalaisen evankelis-luterilaisen
seurakunnan arkistoja on käytetty jossain määrin, kuten myös Saksalaisen kirjaston
arkistoaineistoja. Kansalliskirjaston pienpainatekokoelma osoittautui hyvin
käyttökelpoiseksi. Sitä voidaan verrata arkistokokoelmaan, sillä useat tärkeät
painatteet ovat tiettävästi säilyneet ainoastaan yhtenä kappaleena. Joitakin
118 Westerlund 2008 II, 380-381, 385
119 Hiedanniemi 1980, 13, 183, Leitzinger 2008, 161
37