Itsetehostuksesta nöyryyteen

ulkopuolella, niitä ei ole katsottava osaksi Suomen saksalaisyhteisöä.
Osa Suomeen sijoitetuista saksalaisista joukko-osastoista vaihtui samalla kun osa
toimi maassa pysyvämmin. Rintamalohkoilla sotilaat eivät juuri ollenkaan olleet
kosketuksissa suomalaisen siviiliyhteiskunnan kanssa, mutta varsinkin Pohjois-
Suomen selusta-alueilla sekä Pohjan- ja Suomenlahden rannikkokaupungeissa
saattoivat jotkin saksalaiset sotilashenkilöt jossain määrin kolmen sotavuoden
aikana juurtua suomen- tai ruotsinkielisiin paikallisyhteisöihin. Syntyneet siteet
saksalaisten sotilashenkilöiden ja suomalaisen siviiliväestön välillä katkesivat
kuitenkin lähes täydellisesti viimeistään alkusyksyllä 1944. Kysymys saksalaisten
sotilashenkilöiden juurtumisesta ja yhteyksistä suomalaisiin paikallisyhteisöihin
rajataan kuitenkin pois tästä esityksestä, sillä ilmiö ei liity kovin läheisesti
tutkimuksen pääaiheeseen.
Aikaisempi tutkimus
Katsauksessa aikaisempaan tutkimukseen kiinnitän huomion etupäässä Suomen
saksalaisyhteisöä koskeviin tutkimuksiin. Toisaalta tarkastelen myös Suomeen
alkusyksyllä 1944 perustettua saksalaista vastarintaliikettä ja sitä käsitteleviä
tutkimuksia. Lisäksi arvioin internoituja käsitteleviä kirjoituksia.
Suomen saksalaisyhteisö. Ensimmäinen tarkkailija, joka sodanjälkeisinä vuosina
käsitteli Suomen saksalaisyhteisöä, oli vuosina 1935–44 Saksan Suomen
lähettiläänä toiminut Wipert von Blücher. Vuonna 1950 julkaistuissa
muistelmissaan hän kuvaa Saksalaista Siirtokuntaa, sen piirissä esiintynyttä
kansallissosialistista mielipiteiden muokkausta sekä sen vaikutuksen ulkopuolelle
jättäytyneitä saksalaisyhdistyksiä. Hänen kuvauksensa on pintapuolinen, joskin
asianmukainen, puolueeton ja suurelta osin luotettava. Hän kertoo myös omasta,
hyvin rajoitetusta liikkumatilastaan kansallissosialistisen hallituspolitiikan ja
Helsingin kansallissosialistisen paikallisryhmän ankarassa puristuksessa. 66 Von
Blücherin sodan jälkeen kirjoittamassaan kertomuksessa ottamaa etäisyyttä
kansallissosialisteihin ei voi kuitenkaan pitää vakuuttavana, sillä tiedossa ei ole,
että hän Suomen vuosinaan olisi millään maininnan arvoisella tavalla vastustanut
kansallissosialisteja. Päinvastoin hän lähettiläänä jatkuvasti myötäili heidän
toimintalinjojaan ja sopeutui heidän pyrkimyksiinsä. Lähetystön välit Helsingin
NSDAP:n ryhmään olivat hyvät ja nämä kaksi tahoa toimivat yhteistyössä Saksanvastaisen
tiedotuksen torjumisessa. 67
Yksi von Blücherin tärkeimmistä tehtävistä oli estää Suomen liukuminen Ison-
Britannian ja Neuvostoliiton vaikutusvaltaan ja tässä hän menestyi varsin hyvin.
Hänen on katsottu suorastaan määräilleen Suomen ulkopolitiikkaa suhteessa Isoon-
Britanniaan ja keskeisellä tavalla myötävaikuttaneen siihen, että vuonna 1941
66 von Blücher 1950, 125-129
67 Hiedanniemi 1980, 57
21