THE AMERICAN SOCIETY OF HEMATOLOGY - hematology.fi
THE AMERICAN SOCIETY OF HEMATOLOGY - hematology.fi
THE AMERICAN SOCIETY OF HEMATOLOGY - hematology.fi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
28<br />
duplikoituneen alueen pituudella näyttäisi<br />
olevan ennusteellista merkitystä. Mutaation<br />
pituus tulee aina selvitettyä, kun FlT3mutaatiota<br />
tutkitaan. Toistaiseksi tätä yksityiskohtaista<br />
tietoa ei kuitenkaan ole sisällytetty<br />
mutaatiolöydöksestä annettuun lausuntoon.<br />
Duplikoituneen alueen pituus voi<br />
vaihdella muutamasta emäksestä aina yli<br />
sataan emäkseen mediaanipituuden ollessa<br />
noin 45 emästä. jaettaessa potilaat kahteen<br />
ryhmään mediaanin kohdalta on lyhyemmän<br />
mutaation omaavien potilaiden eloonjäämisaika<br />
merkitsevästi pidempi kuin lyhyemmän<br />
mutaation omaavilla. (#3530) (kuva1).<br />
Näyttäisi siltä, että varsinaisen FlT3mutaatiolöydösen<br />
ohella olisi tarkoituksenmukaista<br />
sisällyttää laboratorioraporttiin<br />
tieto sekä mutatoituneen kloonin osuudesta<br />
näytteessä että duplikoituneen geenialueen<br />
pituudesta.<br />
AMl:n molekyyligeneettinen luokittelu<br />
tulee varmasti uudistumaan ja täydentymään<br />
aivan lähitulevaisuudessa. syväsekvenssointitekniikan<br />
käyttöönotto kliinisessä<br />
diagnostiikassa voi lähitulevaisuudessa<br />
mahdollistaa myös sen, että yksittäisten<br />
mutaatioiden analyysitarvetta ei tarvitse<br />
erikseen miettiä, vaan kaikki mahdollisesti<br />
relevantit mutaatiot voidaan pyytää laboratoriosta<br />
AMl-tutkimuspakettina. Mutta toistaiseksi<br />
vielä mutaatiotutkimukset pyydetään<br />
yksittäisinä tutkimuksina. Pitämässään koulutuksellisessa<br />
luennossa Prof. H. Döhner<br />
(Ulm) otti kantaa julkaistujen tutkimustulosten<br />
perusteella siihen, miltä osin tiettyjä<br />
mutaatiotutkimuksia voidaan jo pitää hyvään<br />
kliiniseen hoitokäytäntöön kuuluvina ja taas<br />
miltä osin mutaatioanalyysejä tulisi vielä<br />
tehdä vain kliinisen tutkimuksen puitteissa.<br />
Hyväennusteiseen AMl:aan liittyvien fuusiogeenien<br />
(PMl-rArA, rUNX1-rUNX1T1 ja<br />
CBFB-MyH11) suhteen negatiivisiksi jääviltä<br />
potilailta voidaan rutiiniluontoisesti suositella<br />
FlT3-pituusmutaation ja NPM1-mutaation,<br />
sekä ainakin edellisten jäädessä negatiivisiksi,<br />
CEBPA-geenin mutaatioiden tutkimista.<br />
Kaikkien näiden mutaatioiden tiedetään<br />
vaikuttavan oleellisesti potilaan prognoosiin<br />
ja jo tällä hetkellä on käytettävissä<br />
niin paljon tietoa, että näiden mutaatiolöydösten<br />
pitäisi vaikuttaa myös hoitovalintoihin.<br />
iDH1-, iDH2-, WT1-, rUNX1-, TET2- ja<br />
DNMT3A-mutaatiot ovat tulossa kliiniseen<br />
ASH 2011<br />
diagnostiikkaan, mutta vielä toistaiseksi ei<br />
ole olemassa riittävästi tutkimustuloksia siihen,<br />
että nämä mutaatiot (mahdollista jäännöstautianalyysinä<br />
käyttöä lukuunottamatta)<br />
vaikuttaisivat hoitovalintoihin. Mutaatioiden<br />
merkityksestä on olemassa eniten tietoa<br />
normaalikaryotyypin potilailla, sillä useat<br />
laajat tutkimukset ovat rajoittuneet nimenomaan<br />
normaalikaryotyypin AMl-potilaisiin.<br />
FlT3 ja NPM1-mutaatioilla on osoitettu<br />
olevan prognostista merkitystä myös poikkeavan<br />
karyotyypin potilailla, joten perusteita<br />
tutkimusten rajaamisella vain normaalin<br />
karyotyypin yhteyteen ei ole. AMl:n molekulaarinen<br />
diagnoosi nopeutuu huomattavasti,<br />
mikäli NPM1- ja FlT3-mutaatiotutkimukset<br />
voidaan tehdä diagnoosivaiheen näytteestä<br />
heti odottamatta karyotyypityksen valmistumista.<br />
Tämän seurauksena myös tulokset<br />
mahdollisista molekulaarisista jatkotutkimuksista<br />
(CEBPA, cKiT, NUP98-NsD1) saadaan<br />
varhaisemmassa vaiheessa ja mahdollisimman<br />
suuri osa potilaista saadaan molekulaarisen<br />
jäännöstautianalytiikan piiriin.<br />
All:n moleKYYligeneTiiKKA<br />
All:n kliiniseen käyttöön vakiintunut molekyyligenetiikka<br />
eroaa AMl:n molekyyligenetiikasta<br />
sikäli, että kattavasta molekulaarisesta<br />
jäännöstautianalytiikasta on All:ssa<br />
jo vuosikymmenen kokemus. All:ssa lähes<br />
kaikissa tapauksissa esiintyvien antigeenireseptorigeenien<br />
uudelleenjärjestymiin<br />
kohdentuva PCr-jäännöstautianalytiikka<br />
on tarjonnut mahdollisuuden kattavaan<br />
jäännöstautianalytiikkaan. Eurooppalaisen<br />
EuroMrD-konsortion kymmenen vuotta jatkuneen<br />
työn tuloksena klonaalisiin ig- tai<br />
TCr-geenien uudelleenjärjestymiin kohdistuva<br />
PCr-jäännöstautianalytiikka on erittäin<br />
hyvin standardoitua ja eurooppalaiset keskukset<br />
pystyvät tuottamaan eri tutkimusten<br />
välillä vertailukelpoista jäännöstautidataa.<br />
suomesta TyKslAB on ollut EuroMrD-konsortion<br />
jäsen viiden vuoden ajan. Molekulaarisen<br />
jäännöstautianalytiikan standardoinnissa<br />
eurooppalaiset laboratoriot ovat selkeästi<br />
edellä vastaavia amerikkalaisia laboratorioita,<br />
joilla edelleen jatkuva ongelma<br />
näyttää olevan, että jäännöstautianalytiikalla<br />
tuotetut tulokset eivät ole riittävän vertailukelpoisia,<br />
jotta niitä voitaisiin käyttää hoito-ohjelmien<br />
pohjana.
Change language