THE AMERICAN SOCIETY OF HEMATOLOGY - hematology.fi
THE AMERICAN SOCIETY OF HEMATOLOGY - hematology.fi
THE AMERICAN SOCIETY OF HEMATOLOGY - hematology.fi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Kll-solun mikroympäristöstä (microenvironment) on tullut yksi keskeisimmistä<br />
Kll:n tutkimuskohteista viimeisen vuosikymmenen aikana. Tämä<br />
myös näkyi san Diegon AsH 2011 -kokouksen annissa. Kll-solun ja luuytimen<br />
ja/tai imusolmukkeen mikroympäristön välisen signaloinnin on<br />
todettu merkittävästi vaikuttavan mm. Kll:n progressioon, lääkeresistenssin<br />
kehittymiseen ja jäännöstaudin määrään. Keskeisiä tämän interaktion<br />
solutason välittäjiä ovat mesenkymaaliset stroomasolut, monosyyteistä<br />
peräisin olevat ”nurse-likecells” (NlCs) sekä T-solut. lisäksi kemokiinireseptorit,<br />
kuten CXCr4 sekä CXCr5, osallistuvat Kll-solun säätelyyn. Erittäin<br />
tärkeänä signaloinnin välittäjänä pidetään B-solureseptoria (BCr).<br />
BCr-signalointiin vaikuttavien molekyylien esiinmarssi huonoennusteisen<br />
Kll:n hoidossa on alkanut.<br />
Kll-Solun JA miKRoYmPäRiSTön<br />
vuoRovAiKuTuKSeSTA<br />
Tämänhetkisen käsityksen Kll-solun ja<br />
mikroympäristön välisestä vuorovaikutuksesta<br />
esitti jan Burger MD Anderson Cancer<br />
Centeristä. Kll-solun kontakti NlC-solujen<br />
tai mesenkymaalisten stroomasolujen<br />
välillä muodostuu Kll-solun pinnalla olevien<br />
kemokiinireseptoreiden ja adheesiomolekyylien<br />
välityksellä. NlC-solut suojaavat<br />
Kll-soluja apoptoosilta ja myös lääkehoidon<br />
aiheuttamalta solukuolemalta. Kll-potilaalta<br />
NlC-soluja löytyy pernasta sekä imukudoksesta.<br />
Kll- ja NlC -solujen välisiä reaktioita<br />
koskevat tutkimukset ovat tuottaneet<br />
tärkeää tietoa Kll-solujen mikroympäristöstä<br />
ja avanneet mahdollisuuksia uusien hoitomuotojen<br />
kehittämiseen.<br />
Kll-solujen pinnalla on erityisen runsaasti<br />
CXCr4 ja CXCr5 -kemokiinireseptoreja.<br />
NlC-solut sekä mesenkymaaliset<br />
stroomasolut houkuttelevat Kll-soluja näiden<br />
G-proteiiniin liittyneiden reseptoreiden<br />
kautta. Kll-solujen CXCr4-reseptori voidaan<br />
blokata CXCr4-antagonistin, pleriksaforin,<br />
avulla. rituksi-mabi-pleriksafori -kombinaatiohoidolla<br />
tehtävä kliininen tutkimus<br />
relapsoituneilla Kll-potilailla on meneillään.<br />
CXCr4-antagonistilla Kll-solut mobilisoidaan<br />
kudoksista rituksimabin ulottuville.<br />
ASH AsH 2011<br />
49<br />
Alustavat tulokset tutkimuksesta ovat osoittaneet<br />
pleriksaforin mobilisoivan Kll-soluja<br />
annosriippuvaisesti kudoksista perifeeriseen<br />
vereen.<br />
T-lymfosyyttien merkitys Kll:n progressioon<br />
ja taudinkuvaan on monitahoinen.<br />
Hoitamattomilla Kll-potilailla T-lymfosyyttien<br />
määrä on lisääntynyt, minkä arvellaan<br />
johtuvan vuorovaikutuksesta joko Kll-solujen<br />
tai Kll-potilailla yleisesti esiintyvien<br />
mikrobiantigeenien kanssa. T-lymfosyyttejä<br />
on etenkin luuytimen ja imusolmukkeiden<br />
proliferaatiokeskuksissa, joissa tapahtuu<br />
Kll-solujen nopea jakaantuminen. T-lymfosyyttien<br />
toiminta on myös häiriintynyt johtaen<br />
Kll ja T -solujen välisten immunologisten<br />
reaktioiden häiriöihin. T-lymfosyytit<br />
voivat joko heikentää tai lisätä Kll-kloonin<br />
kasvua. Aktivoitunut Kll-solu tuottaa<br />
T-soluja houkuttelevia CCl3 ja CCl4 -kemokiineja<br />
BCr-stimulaation välityksellä. Korkeiden<br />
CCl3 ja CCl4 -tasojen on todettu liittyvän<br />
nopeampaan Kll:n etenemiseen hoitoa<br />
vaativaksi.<br />
KinAASi-inHibiiTToRiT TuloSSA Kll:n<br />
HoiToon<br />
sopivassa mikroympäristössä Kll-solujen<br />
B-solureseptorit aktivoituvat autoantigeenien<br />
vaikutuksesta johtaen Kll-solun pro-