Kansalaisuus ja sen ideaalit ... - Helda - Helsinki.fi
Kansalaisuus ja sen ideaalit ... - Helda - Helsinki.fi
Kansalaisuus ja sen ideaalit ... - Helda - Helsinki.fi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
johtuvien esteiden välillä, joka estää näiden henkilöiden täysimääräi<strong>sen</strong> <strong>ja</strong> tehokkaan<br />
osallistumi<strong>sen</strong> yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa. 1 ” (UN 2006, 1.)<br />
Sosiaalinen vammaistutkimus, <strong>ja</strong> siihen liittyen sosiaalinen malli, sekä vammaisten<br />
yksilöiden poliittinen aktivoituminen ovat olleet keskeisessä osassa nostaessaan vammo<strong>ja</strong><br />
omaavien yksilöiden kokemia yhteiskunnallisia epäkohtia esille. Sosiaalisella<br />
näkökulmalla on ollut vaikutusta muun muassa tämänhetki<strong>sen</strong> vammaispolitiikan<br />
muotoutumiseen <strong>ja</strong> siihen, miten vammaisuus hahmotetaan <strong>ja</strong> määritellään. Itse<br />
vammaistutkimusta <strong>ja</strong> <strong>sen</strong> teoreettisia lähtökohtia on kuitenkin tieteenalan vanhetessa<br />
alettu kritisoida. Samalla tieteelliseen keskusteluun on muodostunut uusia näkökulmia (ks.<br />
mm. Vehmas 2009; Shakespeare 2006; Campbell 2009; Tremain 2002; Corker &<br />
Shakespeare 2002b). Kriittiset puheenvuorot ovat tuoneet keskusteluun mukaan<br />
postmoderneiksi kutsutta<strong>ja</strong> teoretisointe<strong>ja</strong>. Tätä käännettä on nimitetty muiden muassa<br />
postmoderniksi kritiikiksi <strong>ja</strong> toi<strong>sen</strong> aallon vammaistutkimukseksi. (Campbell 2009, 99–<br />
100; Corker & Shakespeare 2002b).<br />
2.2 Postmoderni kritiikki <strong>ja</strong> kysymys vammoista<br />
Sosiaalinen vammaistutkimus on ollut keskeisessä osassa kyseenalaistaessaan<br />
yksilökeskeistä vammaisuuden määrittelyä <strong>ja</strong> nostaessaan esille yhteiskunnan sortavia<br />
rakenteita, jotka estävät vammaisia yksilöitä osallistumasta yhteiskunnan toimintaan<br />
täysivaltaisesti. Varsinkin brittiläinen sosiaalinen malli on keskittynyt tarkastelemaan<br />
yhteiskunnallisia rakenteita <strong>ja</strong> korostanut vammaisia syrjiviä materiaalisia ulottuvuuksia.<br />
Lähestymistapaan sisältyvän emansipaatiovaatimuk<strong>sen</strong> mukaisesti mallissa korostetaan<br />
yhteiskunnan syrjiviä rakenteita vammaisuuden muodostajina <strong>ja</strong> sitä, miten nämä rakenteet<br />
tulee muuttaa, jotta emansipaatio mahdollistuu (ks. Oliver 1996). Vammat ovat puolestaan<br />
jätetty tutkimussuuntauksessa tarkastelun ulkopuolelle. Niitä ei ole pidetty tärkeinä, koska<br />
suuntauksessa keskei<strong>sen</strong>ä tarkoituk<strong>sen</strong>a on ollut tuoda esille yhteiskunnan sortavat<br />
1 YK:n alkuperäisessä tekstissä vammaisuus on määritelty seuraavasti: “…disability is an evolving concept<br />
and that disability results from the interaction between persons with impairments and attitudinal and<br />
environmental barriers that hinders their full and effective participation in society on an equal basis with<br />
others” (UN 2006, 1).<br />
12
Change language