Kansalaisuus ja sen ideaalit ... - Helda - Helsinki.fi
Kansalaisuus ja sen ideaalit ... - Helda - Helsinki.fi
Kansalaisuus ja sen ideaalit ... - Helda - Helsinki.fi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
yksilöiden tarpeet <strong>ja</strong> se, miten ne tulee huomioida kunnallisessa suunnittelussa. Tarpeista<br />
muodostuu kunnallisissa vammaispoliittisissa dokumenteissa poikkeuksetta taloudellinen<br />
kysymys, joka koskee niin palveluiden järjestämistä kuin esteettömän ympäristön<br />
rakentamista.<br />
(…) ”Niukkenevien resurssien aikakautena ei vammaisten oikeudet turvaavaa kestävää<br />
kehitystä voida varmistaa vammaisille kohdistetuin erityisjärjestelyin. Siksi päämäärään<br />
pyritään sisällyttämällä vammaiskysymykset osaksi yleistä kunnallista suunnittelua <strong>ja</strong><br />
toimintatapaa. Tavoitteena on vammaisten henkilöiden selviytyminen yhteiskunnan yleisillä<br />
palveluilla.” (Läntinen peruspalvelupiiri, 2009, 7.)<br />
Edellisessä Länti<strong>sen</strong> peruspalvelupiirin vammaispoliittisessa ohjelmassa painotetaan sitä,<br />
miten vammaisille ei voida turvata niukkenevien resurssien aikakautena erityisjärjestelyitä.<br />
Argumentaatiossa muodostetaan käsitystä siitä, miten tietyt yksilön tarvitsevat<br />
jotain ”erityiseksi” luokiteltua. Erityisyydestä muodostuu puolestaan jotain sellaista, joka<br />
vie kunnan taloudellisia resursse<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> siksi se tulee huomioida suunnitteluvaiheessa.<br />
Esimerkiksi Hausjärven kunnan vammaispoliittisessa ohjelmassa korostetaan erityisyyteen<br />
sisältyvää taloudellista ulottuvuutta seuraavasti:<br />
”Yhteiskunnan toiminnallista avoimuutta <strong>ja</strong> saavutettavuutta voidaan parantaa rakentamalla<br />
tavanomaisten järjestelmien sisään se ”erityinen”, jota tarvitaan esteiden poistamiseksi.<br />
(…) ”Erityinen” ei siis saa olla mitään sellaista, minkä kustannukset maksaa joku muu kuin<br />
palvelun tai toiminnan tavanomainen järjestäjä. Kunnan palveluiden tulee olla kaikkien<br />
kuntalaisten saatavilla. Vammaiset ihmiset ovat yhteiskunnan jä<strong>sen</strong>iä <strong>ja</strong> kuntalaisia aivan<br />
niin kuin muutkin ihmiset.” (Hausjärven kunta 2010, 3)<br />
Erityinen viittaa vammaispoliittisissa ohjelmissa pääasiassa siihen, miten yksilö tarvitsee<br />
jotain ”tavallisesta” poikkeavaa. Vehmas (2005b, 134) korostaa ”erityi<strong>sen</strong>” <strong>ja</strong> ”erityi<strong>sen</strong><br />
tarpeen” määräytyvän <strong>sen</strong> mukaan mitä pidetään yhteiskunnassa tärkeänä.<br />
Käsitteenä ”erityinen tarve” viittaa normatiiviseen arvoarvostelmaan, eikä käsitteen<br />
määrittelyssä ole kyse empiiri<strong>sen</strong> faktan löytämisestä. Erityisyyttä korostava retoriikka<br />
muodostaa myös mielikuvan, jonka mukaan erityiset tarpeet olisivat empiiri<strong>sen</strong><br />
tutkimuk<strong>sen</strong> avulla löydettäviä yksilöissä olevia ”viko<strong>ja</strong>”. (emt. 134–135.)<br />
Vammaisuuden taloudellista ulottuvuutta korostavassa retoriikassa ”erityinen” viittaa<br />
pääsääntöisesti yksilöihin <strong>ja</strong> heidän kykyihinsä. Tämä osaltaan sekä ra<strong>ja</strong>a yksilöiden<br />
toimintamahdollisuuksia että määrittelee sitä, mitkä kyvyt ovat ideaale<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> taloudellisesti<br />
64
Change language