Kansalaisuus ja sen ideaalit ... - Helda - Helsinki.fi
Kansalaisuus ja sen ideaalit ... - Helda - Helsinki.fi
Kansalaisuus ja sen ideaalit ... - Helda - Helsinki.fi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
tekstissä ei-toivottavanaan <strong>ja</strong> sellaiseen, joka ei vastaa ideaalia it<strong>sen</strong>äisesti suoriutuvasta<br />
kansalaisesta.<br />
Palveluiden saatavuutta korostavassa retoriikassa sekä määritetään että uusinnetaan<br />
käsitystä siitä, mitä tarkoittaa olla ideaalin mukainen omatoiminen kansalainen <strong>ja</strong> mitä se<br />
ei tarkoita. Palvelujärjestelmä määrittää myös <strong>sen</strong>, millaisiin palveluihin yksilöllä on<br />
oikeus sekä <strong>sen</strong>, millaiseen yhteiskunnalli<strong>sen</strong> osallistuminen on toivottavaa. Palveluiden<br />
saatavuus on sidottu lainsäädäntöön, jossa vammaisuus ymmärretään yksilökeskei<strong>sen</strong> <strong>ja</strong><br />
medikaaliseen yksilön ominaisuuksien viallisuutta painottavan määritelmän mukaisesti (ks.<br />
Teittinen 2000; ks. myös Vammaispalvelulaki 1987/380 <strong>ja</strong> Kehitysvammaisten<br />
erityishuoltolaki 1977/519). Tällainen palvelujärjestelmä myös määrittää ra<strong>ja</strong>t täydelliselle<br />
<strong>ja</strong> toivottavalle ruumiillisuudelle sekä toimii erottelevana järjestelmä, joka sekä ra<strong>ja</strong>a<br />
yksilöiden toimintamahdollisuuksia että määrittää toivottavan <strong>ja</strong> ideaalin mukaista<br />
yhteiskunnallista toimintaa.<br />
6.3 Työntekijäkansalaisuus ihanteena <strong>ja</strong> erottelevana järjestelmänä<br />
Palkkatyö on merkittävässä osassa määrittäessään täysivaltai<strong>sen</strong> kansalaisuuden ideaalia<br />
tämänhetkisessä vammaispoliittisessa paradigmassa. Sitä pidetään yhtenä keskeisimmistä<br />
keinoista lisätä yksilön omatoimisuutta, it<strong>sen</strong>äisyyttä <strong>ja</strong> taloudellista riippumattomuutta.<br />
Samalla työllistymistä <strong>ja</strong> työntekoa pidetään keskei<strong>sen</strong>ä keinona integroitua yhteiskuntaan.<br />
Kunnalliset vammaispoliittiset dokumentit noudattavat kansainvälistä <strong>ja</strong> kansallista<br />
vammaispoliittista retoriikkaa, joka painottaa yhdenvertaisten mahdollisuuksien<br />
työntekoon <strong>ja</strong> kouluttautumiseen olevan jokaiselle kansalaiselle kuuluva oikeus.<br />
”Perustuslain mukaan kaikilla on oikeus työhön <strong>ja</strong> toimeentuloon. Ansiotyössä käyminen<br />
koetaan itsestään selvänä aikuisuuteen kuuluvana asiana. Ammatti <strong>ja</strong> työ osaltaan turvaavat<br />
aineelli<strong>sen</strong> toimeentulon <strong>ja</strong> määrittävät ihmi<strong>sen</strong> sosiaali<strong>sen</strong> statuk<strong>sen</strong>. Työ on yksi keskeinen<br />
keino yhteiskuntaan integroitumisessa.” (Oulun lääninhallitus 2009, 19.)<br />
”Työ on kaikkien oikeus <strong>ja</strong> vammaisuus ei saa olla työllistymi<strong>sen</strong> este, myös vammaisille on<br />
taattava yhdenvertaiset mahdollisuudet tuottavaan ansiotyöhön.” (Nastolan kunta 2009, 12.)<br />
Palkkatyön keskei<strong>sen</strong>ä lähtökohtana on toimeentulon turvaaminen <strong>ja</strong> työssäkäyntiä<br />
pidetään kansalaisuuteen kuuluvana itsestäänselvyytenä. Työnteon tärkeyttä painottavassa<br />
70