Kansalaisuus ja sen ideaalit ... - Helda - Helsinki.fi

(…)Esteettömien ja saavutettavien tieto- ja viestintäratkaisujen tarve kasvaa lähivuosina.
Yksilöllisten viestintätapojen ja puhetta tukevien ja korvaavien viestintäkeinojen ja -
menetelmien samoin kuin selkokielisen materiaalin käytön tarve lisääntyy väestörakenteen
monimuotoistuessa ja väestön ikääntyessä. (STM 2010, 35–36.)
Argumentoinnin lähtökohtana on se, miten erilaisten tieto- ja viestintäratkaisujen tarve
kasvaa kun väestörakenne monimuotoistuu ja ikääntyy. Painottamalla väestörakenteen
muutosta tuotetaan tekstissä käsitystä alkuperäisestä ja homogeenisesta väestöstä ja siitä,
miten se on nyt muuttumassa ja miten tämä muutos lisää apuvälineiden tarvetta. Tämän
homogeenisen väestöryhmän ulkopuolelle määritellyt ja väestörakennetta
monimuotoistavat yksilöt puolestaan tarvitsevat tukea selviytyäkseen yhteiskunnassa
omatoimisesti.
Esimerkiksi yhtenä omatoimisuuden lisäämisen mahdollistajana vammaispoliittisissa
ohjelmissa korostetaan tietotekniikkaa.
”Uusi tieto- ja viestintäteknologia mahdollistaa vammaisten ihmisten aiempaa suuremman
itsenäisyyden ja elämänhallinnan. (…) Vammaiset ihmiset itse, heidän läheisensä sekä
yhteiskunnan eri toimijat tarvitsevat myös lisää tietoa elämää helpottavista, itsenäistä
suoriutumista ja kommunikointia tukevista uusista ratkaisuista.” (STM 2010, 33.)
Tietoteknologian tuomia mahdollisuuksia korostavassa argumentaatiossa painotetaan sitä,
miten tietoteknologia lisää vammaisten yksilöiden elämänhallintaa sekä itsenäistä
suoriutumista. Samalla, kun tekstissä korostetaan vammaisten yksilöiden hyötyjä
teknologiasta, tuotetaan tekstissä myös käsitystä siitä, mitä on ”normaali” kansalaisuus.
Normaaliutta ja kansalaisuuden ideaalia tuotetaan erotteluissa, joissa määritellään se, mitä
ideaalin ulkopuolella olevat yksilöt tarvitsevat pystyäkseen suoriutumaan ideaalin
mukaisesti mahdollisimman itsenäisesti (ks. Popkewitz ja Lindblad 2000, 23).
Vastaavanlainen argumentaatio on esillä esteettömyyden tärkeyttä korostavassa
retoriikassa.
Esteettömiä liikennejärjestelmiä koskevan politiikan laatiminen ja toteuttaminen kaikilla
tasoilla voi parantaa huomattavasti monien vammaisten henkilöiden elämänlaatua ja olla
yhtäläisten mahdollisuuksien, itsenäisen elämän, aktiivisen yhteisön sosiaaliseen ja
kulttuurielämään osallistumisen sekä työllistymisen edellytys” (STM 2006a, 48–49).
Argumentaatiossa painotetaan sitä, miten esteettömät liikennejärjestelmät voivat parantaa
yksilöiden itsenäistä suoriutumista ja sitä, miten esteettömät ratkaisut voivat olla edellytys
56