Kansalaisuus ja sen ideaalit ... - Helda - Helsinki.fi
Kansalaisuus ja sen ideaalit ... - Helda - Helsinki.fi
Kansalaisuus ja sen ideaalit ... - Helda - Helsinki.fi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
lisäävän yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan että parantavan<br />
yksilön taloudellista <strong>ja</strong> sosiaalista asemaa. Työllistymi<strong>sen</strong> <strong>ja</strong> palkkatyön keskeisyys<br />
kansalaisuuden määrittäjänä näkyy varsin selvästi muun muassa tämänhetkisessä<br />
koulutuspolitiikassa, jossa korostetaan yksilön vastuuta valita itselleen sopiva koulutus <strong>ja</strong><br />
jonka keskei<strong>sen</strong>ä tavoitteena on kouluttaa yksilöt työmarkkinoiden tarpeisiin. (ks.<br />
Keskitalo-Foley, Komulainen & Naskali 2010; Isopahkala-Bouret, Lappalainen & Lahelma<br />
2012.)<br />
Vammaisiksi määritetyillä yksilöillä on yleisesti ottaen ra<strong>ja</strong>tummat mahdollisuudet<br />
toteuttaa vallitsevaa neoliberaalin markkinatalouden ideaalia työntekijäkansalaisuudesta.<br />
Esimerkiksi Katariina Hakala (tulossa; ks. myös Hakala 2010) on tutkinut<br />
kehitysvammaisten koulutuspolku<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> työntekijäkansalaisuuden mahdollisuuksia <strong>ja</strong><br />
mahdottomuuksia. Kehitysvammaisiksi määriteltyjen kohdalla sekä kouluttautumis- että<br />
työllistymismahdollisuudet ovat erittäin rajoitettu<strong>ja</strong>, eikä tässä kontekstissa ole<br />
suoranaisesti mahdollista puhua yksilön mahdollisuudesta <strong>ja</strong> vastuusta valita itselleen<br />
sopivin koulutus <strong>ja</strong> työpaikka. Tämä ensinnäkin siksi, että kehitysvammaisten<br />
koulutuspolut kulkevat lähes poikkeuksetta erityisluokilta erilaisiin ammattiin<br />
valmentaviin koulutusohjelmiin, joiden tarjonta keskittyy pääasiassa työ- <strong>ja</strong> elämäntaitojen<br />
har<strong>ja</strong>annuttamiseen. Toiseksi kehitysvammaisiksi määritellyt ovat lähes poikkeuksetta<br />
työkyvyttömyyseläkkeen saajia. Tämä puolestaan ra<strong>ja</strong>a sitä, paljonko yksilön on<br />
mahdollista ansaita. Kolmanneksi kehitysvammaisille suunnattu<br />
työllistymismahdollisuudet määritellään lähes poikkeuksetta kuntouttavaksi työn<br />
kaltaiseksi toiminnaksi. Tässä kontekstissa keskeiseksi nousee ristiriita, jossa samaan<br />
aikaan kun vallitseva yhteiskunnallinen eetos korostaa yksilöiden taloudellista it<strong>sen</strong>äisyyttä<br />
<strong>ja</strong> valinnanvapautta, ra<strong>ja</strong>taan siinä samalla ulos ne, joille vallitseva ideaali ei ole<br />
mahdollinen (Hakala tulossa; ks. myös Campbell 2005).<br />
Oikeuksien lisäksi kansalaisuuteen nähdään kuuluvan myös velvollisuuksia, jotka<br />
vaihtelevat eri konteksteissa <strong>ja</strong> eri yksilöiden välillä. Kansalaisuuteen sisältyy näin ollen<br />
aina kaksi ulottuvuutta, jossa samanaikaisesti määritetään sekä se, kenellä on oikeus<br />
kansalaisuuteen <strong>ja</strong> kenellä ei siihen ole oikeutta, että se, mitä oikeuksia <strong>ja</strong> velvollisuuksia<br />
kansalaisuus pitää sisällään (ks. Turner 2001, 192; ks. myös Yuval-Davis 1997). Yuval-<br />
Davis (1997, 88–89) kuitenkin huomauttaa velvollisuuksien <strong>ja</strong> oikeuksien selvära<strong>ja</strong>i<strong>sen</strong><br />
erottami<strong>sen</strong> olevan jokseenkin mahdotonta. Esimerkiksi vaaleissa äänestämistä on<br />
mahdollista pitää sekä oikeutena että velvollisuutena osallistua yhteiskunnalliseen<br />
27
Change language