Kansalaisuus ja sen ideaalit ... - Helda - Helsinki.fi
Kansalaisuus ja sen ideaalit ... - Helda - Helsinki.fi
Kansalaisuus ja sen ideaalit ... - Helda - Helsinki.fi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Kouluttamismahdollisuuksiksi muodostuu vammaisiksi määritetyille opiskeleminen<br />
erityisopetuksessa <strong>ja</strong> -kouluissa. Tällai<strong>sen</strong> koulutuk<strong>sen</strong> tavoitteeksi määritellään työhön <strong>ja</strong><br />
it<strong>sen</strong>äiseen elämään valmentaminen, missä korostuu sosiaalihuollollinen, avun tarvetta <strong>ja</strong><br />
toimintakyvyn ylläpitoa korostava näkökulma eikä tavoiteltavaan <strong>ja</strong> ideaalin mukaiseen<br />
palkkatyöhön kouluttautuminen (ks. Hakala 2010; tulossa). Vammaisiksi määriteltyjen<br />
koulutusmahdollisuudet myös erotetaan ideaalin mukaisesta koulutuksesta terminologisesti.<br />
Käsite-erottelussa korostuu erityis -etuliitteen myötä se, miten vammaisiksi määritellyille<br />
yksilöille suunnattu koulutus ei ole ideaalin mukaisesta koulutusta (ks. myös Linton 2010).<br />
Työtä <strong>ja</strong> työllistymismahdollisuuksia koskevassa retoriikassa on samanlainen käsitteellinen<br />
erottelu, kuin on vammaisiksi määriteltyjen yksilöiden kouluttautumismahdollisuuksissa.<br />
Esimerkiksi Oulun lääninhallituk<strong>sen</strong> vammaispoliittisessa ohjelmassa työkeskuksia <strong>ja</strong><br />
päivätoimintaa kuvataan seuraavasti:<br />
”Työkeskukset tarjoavat kävijöilleen työympäristöä muistuttavan, turvalli<strong>sen</strong> yhteisön, johon<br />
voi samaistua <strong>ja</strong> integroitua. Toimintaympäristöinä ne muistuttavat työpaikko<strong>ja</strong>, joissa<br />
tehdään ”oikeaa työtä”.” (…) ”Työkeskustoiminnan tavoitteena on vammai<strong>sen</strong> ihmi<strong>sen</strong><br />
sosiaalinen kuntoutus, joka luo päivä- <strong>ja</strong> viikkostruktuurin sekä tarjoaa mahdollisuuden<br />
mielekkääseen toimintaan <strong>ja</strong> sosiaalisiin suhteisiin. Kuntouttavaan työote mahdollistaa<br />
pääsyn erilaisiin terapioihin, antaa mahdollisuuden sosiaalisten taitojen har<strong>ja</strong>antumiseen <strong>ja</strong><br />
työnopetukseen sekä luo olosuhteet jokapäiväisten elämäntaitojen <strong>ja</strong> it<strong>sen</strong>äistymi<strong>sen</strong><br />
opettelulle.” (Oulun lääninhallitus 2009, 21–22.)”<br />
Työkeskuksia kuvataan työpaikko<strong>ja</strong> muistuttaviksi toimintaympäristöiksi, jolloin ne<br />
erotetaan ”oikeista työpaikoista”. Erottelu ideaalin mukaisesta työstä koskee työn<br />
tavoitteita lisäksi myös työpaikko<strong>ja</strong> fyysi<strong>sen</strong>ä tilana. Vammaisiksi määriteltyjen yksilöiden<br />
työkeskuksissa tekemää työtä ei määritellä oikeaksi työksi, vaan keskuksissa tehtävä työ<br />
määritellään kuntouttavaksi toiminnaksi. Työkeskuksissa toimivien työnoh<strong>ja</strong>ajien työ<br />
kuitenkin täyttää vallitsevan ideaalin mukaiset työn kriteerit, jolloin erottelu kohdistuu vain<br />
vammaisiksi työntekijöiksi määriteltyihin yksilöihin. (ks. Hakala tulossa.)<br />
Vastaavanlainen erottelu on esillä myös silloin, kun sosiaalisia yrityksiä kuvataan<br />
työllistymisvaihtoehtona <strong>ja</strong> -mahdollisuutena.<br />
”Sosiaaliset yritykset tarjoavat mahdollisuuksia työn tekemiseen vammaisille,<br />
va<strong>ja</strong>akuntoisille <strong>ja</strong> pitkäaikaistyöttömille henkilöille. Ne toimivat samoilla markkinoilla <strong>ja</strong><br />
toimialoilla noudattaen samo<strong>ja</strong> ehto<strong>ja</strong> kuin muut yritykset. Sosiaalisten yritysten työntekijät<br />
72