Kansalaisuus ja sen ideaalit ... - Helda - Helsinki.fi

toivottavia. Yksilön kykyjen muodostuessa taloudelliseksi kysymyksesi argumentoidaan
esimerkiksi esteettömäksi määritellyn rakentamisen tarpeellisuutta vetoamalla siitä
saatavaan taloudelliseen hyötyyn.
”Vammaisia henkilöitä palvelevat ratkaisut palvelevat kaikkia kuntalaisia niin vanhuksia,
lastenvaunujen kanssa liikkuvia vanhempia, pitkäaikaissairaita kuin myös vammaisia. Kun
vammaisten henkilöiden tarpeet otetaan huomioon jo suunnitteluvaiheessa, ne eivät lisää
rakentamiskustannuksia. Näin vältytään jälkikäteen tehtäviltä muutoksilta, jotka ovat usein
kalliita.” (Kouvolan kaupunki 2010, 8.)
(…) ”Kunnan tulee kehittää liikuntarajoitteisten, vammaisten henkilöiden ja lasten
liikkumisen helpottamiseksi julkista liikennettä niin kaluston, henkilökunnan kuin koko
liikennejärjestelmän kannalta.” (…) ”Liikennejärjestelyt ovat näin kustannustehokkaimpia ja
parhaimpia myös keskiverto käyttäjän kannalta.” (Nastolan kunta 2009, 7-8.)
Edellä olevien katkelmien argumentaatiossa korostuu vammaisten tarpeiden huomioiminen
ja niiden suhde kustannuksiin. Taloudellisuutta ja tarpeita korostavan argumentaation
nojautuessa yksilölliseen näkemykseen vammaisuudesta muodostuu yksilön kyvyistä
poliittinen ongelma. Vammaisia yksilöitä ”palvelevien” ratkaisujen tarpeellisuutta
perustellaan myös korostamalla sitä, miten myös muut kansalaiset hyötyvät näistä
järjestelyistä. Tällaisessa retoriikassa muiksi hyötyjiksi määritellään pääsääntöisesti vanhat
yksilöt, lasten kanssa liikkuvat ja pitkäaikaissairaat. Hyötyjien ulkopuolelle puolestaan
rajautuvat itsenäisesti liikkuvat kansalaiset.
Vastaavanlaiset perustelut ovat esillä silloin kun perustellaan sitä, miten esteettömät
ratkaisut lisäävät vammaisiksi määriteltyjen yksilöiden omatoimisuutta. Tällaisessa
retoriikassa korostetaan sitä, miten erilaisten esteettömien ratkaisujen avulla yksilön
omatoimisuus lisääntyy ja miten ratkaisut palvelevat myös ”muita väestöryhmiä”.
”Tavoitteena onkin rakentaa kaikille jyväskyläläisille sopiva esteetön ympäristö itsenäisen
elämän tukemiseksi myös kodin ulkopuolelle, koko elin- ja toimintaympäristöön. Julkisten
rakennusten ja ympäristöjen sekä kulkureittien esteettömyyden parantaminen vähentää avun
tarvetta, lisää huomattavasti omatoimisuutta ja näin myös palvelujen saavutettavuutta. ” (…)
(Jyväskylän kaupunki 2010, 33.)
(…) ”[E]steettömyydellä ja saavutettavuudella tarkoitetaan laajasti itsenäistä suoriutumista
sekä fyysisesti että taloudellisesti, eli ympäristön ja palvelujen soveltuvuutta kaikille
vammasta ja toimintakyvyn rajoitteista huolimatta. Esteettömyyden toteutuminen palvelee
65