Kansalaisuus ja sen ideaalit ... - Helda - Helsinki.fi
Kansalaisuus ja sen ideaalit ... - Helda - Helsinki.fi
Kansalaisuus ja sen ideaalit ... - Helda - Helsinki.fi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
muodostuvat kysymykset itsemääräämisoikeudesta <strong>ja</strong> siihen liittyvät lainsäädännölliset<br />
kysymykset. Toi<strong>sen</strong>a toimenpiteenä on esitetty sosioekonomi<strong>sen</strong> aseman parantaminen,<br />
jossa ensisi<strong>ja</strong>i<strong>sen</strong>a <strong>ja</strong> itsestäänselvyytenä on se, että sosioekonomi<strong>sen</strong> aseman parantaminen<br />
toteutuu työnteolla. Riittävä sosiaaliturva on puolestaan toissi<strong>ja</strong>inen keino hyvinvoinnin<br />
varmista<strong>ja</strong>na silloin, kun työnteko ei ole mahdollista. Kansalaisuutta ensisi<strong>ja</strong>isesti<br />
määrittäväksi ideaaliksi muodostuu sellainen yksilö, joka on it<strong>sen</strong>äinen, työssäkäyvä eikä<br />
ole sosiaaliturvasta riippuvainen. Tämän jälkeen VAMPO:ssa korostetaan toimenpiteitä,<br />
jotka kohdistuvat kansalaisuuden ideaalin ulkopuolella oleviin yksilöihin <strong>ja</strong> siihen, miten<br />
nämä yksilöt voisivat saavuttaa ideaalin. Erityispalvelut kohdistuvat yksilöille, joille eierityispalvelut<br />
”eivät riitä”. Esteetön <strong>ja</strong> saavutettava yhteiskunta puolestaan koskee<br />
yksilöitä, jotka kokevat nykyi<strong>sen</strong> yhteiskunnan esteelliseksi. Erityispalveluista <strong>ja</strong><br />
esteettömyydestä ”hyötyjistä” muodostuu näin veden<strong>ja</strong>ka<strong>ja</strong> ”it<strong>sen</strong>äi<strong>sen</strong>” <strong>ja</strong> ”apua”<br />
tarvitsevan kansalai<strong>sen</strong> välille, ensin mainitun ollessa ideaalia määrittävä.<br />
Keskeisten toimenpiteiden esittelyn jälkeen VAMPO:ssa kuvataan vammaispoliittista<br />
tavoitetta seuraavasti:<br />
(…) ” [S]uomi on sitoutunut edistämään kaikille avointa <strong>ja</strong> syrjimätöntä yhteiskuntaa.<br />
Perustuslaissa taataan vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuus <strong>ja</strong> kielletään syrjintä.<br />
Vammaisten henkilöiden yhdenvertainen kohtelu sekä elämänhallinnan, työ- <strong>ja</strong><br />
toimintakyvyn <strong>ja</strong> omatoimisuuden tukeminen ovat olleet jo pitkään hallituk<strong>sen</strong> keskeisiä<br />
vammaispoliittisia tavoitteita.” (STM 2010, 20.)<br />
Aktiivi<strong>sen</strong> kansalaisuuden takaamisesta vammaisiksi määritetyille yksilöille muodostuu<br />
vammaispolitiikan keskeinen tavoite. Näin ideaalikansalai<strong>sen</strong> premissiksi muodostuu<br />
elämäänsä hallitseva, työ- <strong>ja</strong> toimintakykyinen sekä omatoiminen yksilö. Campbellin<br />
(2005, 111) mukaan riippumattomalle <strong>ja</strong> omatoimiselle yksilölle rakentuvan neoliberaalin<br />
kansalaisihanteen olevan mahdoton ”apua” tarvitseville yksilöille, koska neoliberaalissa<br />
retoriikassa autonomisuus tarkoittaa lähes poikkeuksessa riippumattomuutta muista<br />
ihmisistä <strong>ja</strong> sosiaalipalveluista. Tällöin yksilöstä, joka esimerkiksi tarvitsee<br />
sosiaalipalveluita <strong>ja</strong> -turvaa, muodostuu premissin ulkopuolella oleva ei-täydellinen <strong>ja</strong><br />
ontologialtaan negatiivinen yksilö (emt. 111–112). Autonomisuutta korostavan<br />
täysivaltai<strong>sen</strong> kansalaisihanteen <strong>ja</strong> ”riippuvuussuhteessa” olevan yksilön välille muodostuu<br />
ristiriitainen suhde, jossa samanaikaisesti sekä tuotetaan kansalaisuuden ideaalia, jota<br />
kaikki eivät voi täyttää, että perustellaan sitä, miten ideaalin ulkopuolella olevia tulisi tukea<br />
53