Kansalaisuus ja sen ideaalit ... - Helda - Helsinki.fi
Kansalaisuus ja sen ideaalit ... - Helda - Helsinki.fi
Kansalaisuus ja sen ideaalit ... - Helda - Helsinki.fi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
“Vanhemmuuteen kuuluu mahdollisuus huolehtia perheen kaikista lapsista. Vanhemmuuden ohella<br />
voimavaro<strong>ja</strong> tulisi olla myös parisuhteen hoitoon <strong>ja</strong> työssäkäyntiin. Perheen <strong>ja</strong> työn<br />
yhteensovittaminen on erityinen haaste sekä vammaisille vanhemmille että vammai<strong>sen</strong> lap<strong>sen</strong><br />
vanhemmille.” (STM 2010, 34.)<br />
Poliittiseksi ongelmaksi edellisessä katkelmassa muodostuu se, ettei vammai<strong>sen</strong> lap<strong>sen</strong><br />
vanhemmilla <strong>ja</strong>/tai vammaisilla vanhemmilla ole mahdollisuutta täyttää vanhemmuuteen<br />
kuuluvia tehtäviä. Samalla katkelmassa määritetään se, mihin vanhemmilla tulisi olla<br />
voimavaro<strong>ja</strong>, jotka ovat tässä yhteydessä parisuhteen hoito <strong>ja</strong> työssäkäynti. Poliittiseksi<br />
ongelmaksi muodostuu siis perheen <strong>ja</strong> työn yhteensovittaminen tilanteessa, jossa<br />
perheeseen kuuluu vammainen jä<strong>sen</strong>, koska vammainen yksilö vie perheen sekä<br />
voimavaro<strong>ja</strong> että estää työssä käyntiä että vanhemmuuden toteuttamista. Kun edellä<br />
mainitut tekijät esitetään haasteiksi, muodostuu perheen ideaaliksi sellainen perhe, jossa<br />
vanhemmat huolehtivat kaikista lapsista, ovat parisuhteesta <strong>ja</strong> käyvät töissä. Poliittiseksi<br />
ongelmaksi perhe-elämää koskevassa vammaispoliittisessa diskurssissa muodostuu näin se,<br />
ettei vammaiseksi määritelty perheenjä<strong>sen</strong> sovi vallitsevaan käsitykseen ideaaliperheestä.<br />
Tällaisessa diskurssissa toisin sanoen uusinnetaan käsitystä oikeanlaisesta perheestä <strong>ja</strong><br />
perhe-elämään sisältyvistä ulottuvuuksista. Lähtökohtai<strong>sen</strong>a oletuk<strong>sen</strong>a oikeanlaisesta<br />
perheestä on sellainen perhe, jossa vanhemmat käyvät töissä, huolehtivat parisuhteestaan <strong>ja</strong><br />
lapsistaan. Diskurssissa rakentuvan ideaalin ulkopuolelle ra<strong>ja</strong>utuvat myös kaikki muut<br />
mahdolliset perhemuodot.<br />
Vammaispoliittisten dokumenttien analyysini <strong>ja</strong> luentani perustuu Bacchin (2000)<br />
näkemystä mukaillen niihin kielellisiin prosesseihin, joissa esitetään erilaisia täysivaltai<strong>sen</strong><br />
kansalaisuuden estäviä ”ongelmia”. Esimerkiksi aikaisemmin esittämässäni katkelmassa<br />
valtakunnallisesta vammaispoliittisesta ohjelmassa vammainen perheenjä<strong>sen</strong> muodostuu<br />
poliittiseksi ongelmaksi. Ongelmana katkelmassa esitetään se, että vammaiseksi määritelty<br />
perheenjä<strong>sen</strong> ”estää” ”normaalin” perhe-elämän toteutumi<strong>sen</strong>. Analyysissä keskityn<br />
tarkastelemaan sellaisia ulottuvuuksia kuin mistä positiosta poliittinen ongelma esitetään <strong>ja</strong><br />
minkälaisille argumenteille poliitti<strong>sen</strong> ongelman esittäminen rakentuu. Erilaisten<br />
perusteluiden no<strong>ja</strong>utuessa yleisesti ottaen kulttuurisille itsestäänselvyyksille tuotetaan<br />
vammaispoliittisissa ohjelmista käsitystä siitä, mitä on toivottava <strong>ja</strong> ideaalin mukainen<br />
täysivaltainen kansalaisuus. Esimerkiksi yllä olevassa katkelmassa käsitys perheestä<br />
perustuu itsestään selvyydelle siitä, mitä vanhemmuuteen kuuluu <strong>ja</strong> mitä siihen ei kuulu.<br />
Analyysini keskiössä on sellaisten argumentaatioprosessien tarkastelu, jossa perustellaan<br />
36
Change language