Kansalaisuus ja sen ideaalit ... - Helda - Helsinki.fi
Kansalaisuus ja sen ideaalit ... - Helda - Helsinki.fi
Kansalaisuus ja sen ideaalit ... - Helda - Helsinki.fi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Esimerkiksi kapitalisti<strong>sen</strong> kehityk<strong>sen</strong> myötä palkkatyövoimaa arvioitaessa termi<br />
vammainen muodostui kuvaamaan niitä yksilöitä, jotka eivät täyttäneet modernin<br />
työelämän vaatimuksia. (Galvin 2006, 500–501.)<br />
Colin Barnes <strong>ja</strong> Alison Sheldon (2010) korostavat palkkatyöstä syrjäyttämi<strong>sen</strong> olevan yksi<br />
keskeinen syy vammaisiksi määriteltyjen yksilöiden heikkoon yhteiskunnalliseen asemaan.<br />
Tämä johtuu heidän mukaansa pääasiassa siitä, miten vapaan markkinatalous on sulkenut<br />
vammaisia yksilöitä ulos niin palkkatyöstä kuin mahdollisuuksista osallistua yhteisön<br />
toimintaan. Tällai<strong>sen</strong> kehityk<strong>sen</strong> myötä myös globaali eriarvoisuus on kasvanut. Barnes <strong>ja</strong><br />
Sheldon (2010) korostavatkin vammaisten olevan maailmanlaajuisesti niin taloudellisesti<br />
kuin sosiaalisesti kaikkein heikoimmassa asemassa. Vammaisiksi määriteltyjen yksilöiden<br />
globaaliin syrjintään on kiinnitetty huomiota kansainvälisillä foorumeilla <strong>ja</strong> osittain <strong>sen</strong><br />
seurauk<strong>sen</strong>a on muodostunut YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista,<br />
jonka pyrkimyk<strong>sen</strong>ä on taata vammaisille maailmalaajuiset ihmisoikeudet (ks. UN 2006).<br />
Yleissopimuk<strong>sen</strong> myötä esimerkiksi Euroopan neuvoston, Euroopan unionin <strong>ja</strong> Suomen<br />
vammaispoliittiseksi agendaksi on muodostunut mahdollistaa vammaisten yksilöiden<br />
täysivaltainen osallistuminen yhteiskunnalliseen toimintaan <strong>ja</strong> pyrkiä poistamaan<br />
vammaisiksi määriteltyjen yksilöiden kohtaamaa yhteiskunnallista syrjintää (ks. STM<br />
2006a; Euroopan komissio 2010; STM 2010). <strong>Kansalaisuus</strong> ei kuitenkaan ole käsitteenä<br />
yksiselitteinen eikä se, mitä yhteiskunnallisella osallistumisella tarkoitetaan.<br />
Matti Hyvärinen <strong>ja</strong> kumppanit (2003, 10–11) korostavat että sitä, kenellä on oikeus<br />
kansalaisuuteen, käytetään organisoimaan yksilöitä tietyssä yhteisössä. Esimerkiksi<br />
kansalaisuuden myöntäminen tietylle ryhmälle on <strong>ja</strong>tkuvaa kamppailua käsitteiden<br />
määrittelystä, eikä käsitettä voi selkeästi erottaa jonkin a<strong>ja</strong>n<strong>ja</strong>kson tapahtumista. Nira<br />
Yuval-Davis (1997, 68) korostaakin kansalaisuuden olevan vaikeasti määriteltävä käsite,<br />
joka on konstruoitu eri yhteiskunnissa eri tavoin a<strong>ja</strong>sta <strong>ja</strong> paikasta riippuen. <strong>Kansalaisuus</strong><br />
<strong>ja</strong> se, kenellä on siihen oikeus, on puolestaan vaihdellut eri aikakausina ulossulkien<br />
ryhmiä, joille ei ole katsottu kuuluvan oikeutta kansalaisuuteen. Ulossulkeminen on<br />
koskenut <strong>ja</strong> koskee edelleen eri ryhmiä, kuten vammaisia, naisia sekä kulttuuri- <strong>ja</strong><br />
seksuaalivähemmistöjä. (ks. Yuval-Davis 1997: 2011.)<br />
Oikeudella kansalaisuuteen tarkoitetaan yleisesti ottaen yksilön mahdollisuutta osallistua<br />
yhteisön toimintaan (ks. Marshall 1964, 71–72). Palkkatyötä pidetään kapitalisti<strong>sen</strong><br />
kehityk<strong>sen</strong> myötä yleisesti keskei<strong>sen</strong>ä osana kansalaisuutta, koska <strong>sen</strong> nähdään sekä<br />
26
Change language