Kansalaisuus ja sen ideaalit ... - Helda - Helsinki.fi
Kansalaisuus ja sen ideaalit ... - Helda - Helsinki.fi
Kansalaisuus ja sen ideaalit ... - Helda - Helsinki.fi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
(tieto-opilli<strong>sen</strong>) ulottuvuuden. Molemmat ulottuvuudet yhdessä tuottavat käsitystä siitä,<br />
mitä on ihanteellinen <strong>ja</strong> oikeanlainen ihmisyys. Ontologinen ulottuvuus viittaa siihen,<br />
miten ableistinen tietojärjestelmä tuottaa tietystä ruumiillisuuden olemassaolon muodosta<br />
normaalin <strong>ja</strong> täydelli<strong>sen</strong>. Episteeminen puolestaan viittaa siihen, miten tietyistä<br />
ominaisuuksista muodostetaan tietoa täydellisestä ihmisyydestä. Tietojärjestelmä toimii eri<br />
tavoin eri yhteyksissä. Esimerkiksi luonnontieteissä puhutaan lajille tyypillisestä vartalosta,<br />
poliittisessa teoriassa aktiivisista kansalaisista kun oikeustieteessä puolestaan puhutaan<br />
täysin oikeuskelpoisista henkilöistä. Ontologiset <strong>ja</strong> episteemiset määritelmät puolestaan<br />
<strong>ja</strong>tkuvasti erottelevat sitä, mitä <strong>ja</strong> minkälaista täydellinen <strong>ja</strong> tavoiteltava ihmisyys on.<br />
Samalla määritelmät tuottavat erottelua vammaisuuden <strong>ja</strong> vammattomuuden välillä, jolloin<br />
yksilö on myös ”ruumiinsa vanki”. Ruumiista muodostuu näin elementti, joka <strong>ja</strong>etaan joko<br />
vammaiseen tai vammattomaan ruumiiseen. Ensin mainitun ”muokkaaminen” oikeutetaan<br />
<strong>sen</strong> poikkeavuuden <strong>ja</strong> epätäydellisyyden vuoksi (Campbell 2009, 6.) Ableismi toimii<br />
tietojärjestelmänä samanaikaisesti eri tahoilla muokaten käsitystämme täydellisestä <strong>ja</strong><br />
normaalista sekä epätäydellisestä <strong>ja</strong> vammaisesta ruumiista.<br />
Campbell (2008, 153) korostaa, ettei ableismin käsitteen tarkoituk<strong>sen</strong>a ole muodostaa<br />
universaalia <strong>ja</strong> systemaattista selitystä vammaisten ihmisten syrjinnälle (vrt. Oliver 1996).<br />
Kysymys on ennemminkin yhteiskunnallisten <strong>ja</strong> kulttuuristen ulottuvuuksien tarkastelusta<br />
sekä siitä, miten ableismi toimii tietojärjestelmänä <strong>ja</strong> miten se tuottaa vammaisesta<br />
ruumiista alempiarvoi<strong>sen</strong>, ontologialtaan negatiivi<strong>sen</strong> sekä erottelun vammaisiin <strong>ja</strong><br />
vammattomiin (ks. Vaahtera 2012, 42-43). Keskeistä Campbellin (2008, 2009)<br />
näkemyksessä on se, ettei hän tee erottelua kyvykkyysihanteita ylläpitäviin vammattomiin<br />
<strong>ja</strong> näiden ihanteiden alistamiin vammaisiin (ks. Vaahtera 2012, 41). Jaottelun Campbell<br />
(2008; 2009) pyrkii ylittämään ottamalla tarkasteluun sekä vammaisten sisäistämät<br />
kyvykkyysihanteet että vammattomien halut muokata vammaisten ruumista (Vaahtera<br />
2012, 42). Campbell korostaakin sitä, että esimerkiksi jotkut vammaisiksi määritellyt<br />
yksilöt ovat kieltäytyneet assimilaatioimperatiivista pidättymällä kaikenlaisista ruumiillisia<br />
vammo<strong>ja</strong> ”lieventävistä” toimista <strong>ja</strong> puhuneet vammaisuudesta muuten kuin<br />
puutteellisuutena, kuten vammais- <strong>ja</strong> vähemmistökulttuuri<strong>sen</strong>a kysymyk<strong>sen</strong>ä. Suurin osa<br />
vammaisiksi määritellyistä yksilöistä ovat kuitenkin valmiita hyväksymään<br />
”vammaisstatuk<strong>sen</strong>sa”, <strong>ja</strong> siihen sisältyvän stigman sekä käsittämään oman ruumiinsa<br />
puutteelli<strong>sen</strong>a saadakseen yhteiskunnan hyväksynnän. (Campbell 2008, 152.)<br />
24
Change language